Germaaniheimo gootit on lainannut nimensä goottilaiselle tyylisuunnalle.
Gootit elivät kuitenkin noin 500 vuotta ennen kuin goottilainen tyyli oli vallalla Euroopassa 1100–1500-luvuilla.
Goottilaista tyyliä seurannutta renessanssityyliä leimasivat kreikkalaiset ja roomalaiset vaikutteet pylväineen ja pyöreine kaarineen. Varhaiset renessanssitaiteilijat pitivät keskiaikaista rakennustyyliä tietämättömyyden, taikauskon ja kirkon sorron symbolina.
He alkoivat pilkata sitä ”goottilaiseksi”, sillä gootit olivat vallanneet Rooman vuonna 410 ja asettuneet asumaan Etelä-Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan 500-luvulla.
Italialainen taidemaalari ja taidehistorioitsija Giorgio Vasari kutsui goottilaista tyylisuuntaa ”barbaariseksi saksalaiseksi tyyliksi” teoksessaan Taiteilijaelämäkertoja vuodelta 1550, koska hänestä barbaariset gootit olivat tuhonneet klassisen maailman ja sen rakennustyylin.
Keskiajalla goottilainen tyyli tunnettiin nimellä opus francigenum eli ”ranskalainen tyyli”. 1800-luvulla sitä alettiin taas arvostaa, ja keskiaikaisia rakennuksia entisöitiin.
Nimi ”gotiikka” jäi käyttöön.
Kauniit ja värikkäät lasimaalaukset ovat tunnusomaisia goottilaisille kirkoille.