Venäläiset ortodoksikirkot eroavat länsieurooppalaisista kirkoista selvimmin värikkäiden sipulikupoliensa kohdalla. Kauniiden kupolien alkuperä on kuitenkin hämärän peitossa. Erään teorian mukaan inspiraatio sipulikupoleihin on peräisin itämaisista moskeijoista esimerkiksi Intiassa ja Persiassa.
Toisen teorian mukaan kupolit ovat arkkitehtoninen temppu, jonka avulla kirkot saadaan näyttämään suuremmilta. Kolmas selitys on, että kupolien muotoon on jokin käytännön selitys, kuten että lumi valuu helpommin alas sipulinmuotoista kupolia pitkin Venäjän lumisessa talvessa.
Pyhän Vasilin katedraali Punaisella torilla on yksi Moskovan suosituimmista nähtävyyksistä.
Kupolit ovat 800 vuotta vanhoja
Varmuudella ei tiedetä, mistä sipulin muotoisten kupolien muoto on peräisin. Ennen 1300-lukua venäläisessä taiteessa ei näy sipulikupoleista jälkeäkään, ja venäläiset historioitsijat ovat vanhoja uskonnollisia maalauksia analysoituaan arvelleet, että sipulikupolit tulivat Venäjälle vasta 1300-luvulla.
Yksi kuuluisimmista sipulikupoleista on Moskovan Pyhän Vasilin katedraalissa, joka valmistui 12. heinäkuuta 1561. Kirkon sipulikupolit ovat alkuperäiset, ja väitetään, että Iivana Julma rakennutti ne juhlistamaan Kazanin kaanikunnan valtausta vuonna 1552. Kupoleista kahdeksan symboloi Venäjän kahdeksaa hyökkäystä Kazanin kaupunkiin, ja yhdeksäs on rakennettiin Iivanan hautakammioksi.