Monin paikoin Itä-Englantia matkailijan silmään osuu maisemassa aaltoilevia muureja. Erityinen muoto johtuu siitä, että aaltoileva rakenne tekee muurista vakaamman ja auttaa sitä vastustamaan sivulta tulevaa painetta paremmin kuin suora muuri.
Rakenteen ansiosta englantilaismuurin rakentamiseen kuluu vähemmän kiviä kuin muualla maailmassa.
Käärmemäisiä muureja tavataan etenkin rypäleitä ja viikunoita kasvavien hedelmätarhojen ympärillä, koska ne suojaavat kasveja tuulelta ja kylmyydeltä. Samasta syystä aaltoileva muuri yleensä rakennetaan itä–länsisuuntaiseksi. Tällöin muurin toinen puoli on etelään päin ja se pystyy parhaiten imemään itseensä auringon lämpöä ja luovuttaa sitä viljelmille.
Jo muinaiset egyptiläiset tiesivät, että aaltoilevasta aidasta tuli vankka vähemmillä kivillä kuin suorasta muurista.
Egyptiläisetkin rakensivat aaltoilevia muureja
Englannissa ensimmäiset aaltoilevat muurit olivat tiettävästi hollantilaisten insinöörien 1600-luvulla rakentamia. Hollantilaisia oli tuohon aikaan palkattu Itä-Englantiin kuivaamaan marskimaita.
Idea ei ole silti peräisin Englannista eikä Hollannista. Arkeologisissa tutkimuksissa on selvinnyt, että jo muinaiset egyptiläiset rakensivat aaltoilevia muureja noin 3 350 vuotta sitten.
Huhtikuussa 2021 ryhmä egyptiläisarkeologeja kertoi kaivaneensa Luxorin läheltä esiin vuoden 1350 eaa. tienoilta peräisin olevan rauniokaupungin. Monet sen muureista muistuttavat yllättävän paljon Englannissa kolmetuhatta vuotta myöhemmin rakennettuja.