Petran kalliokaupungin Etelä-Jordaniassa rakensivat arabialaiset nabatealaiset. He olivat eläneet vuosisatoja vaeltavina paimentolaisina Arabian niemimaalla, mutta noin 200 eaa. he asettuivat aloilleen ja perustivat kuningaskunnan.
He loivat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yhdistävälle alueelle kukoistavan valtion, joka sijaitsi merkittävien kauppareittien varrella.
Lähde droonin kyydissä Petraan:
Pääkaupunki Petrasta, joka rakennettiin noin 100 eaa. ja jossa oli enimmillään jopa 40 000 asukasta, tuli vilkas kauppakeskus.
Kaupunkiin kuljettiin pitkin hyvin kapeaa noin kahden kilometrin pituista solaa, joka johti suoraan kaupungin suurten, jyrkkiin hiekkakiviseinämiin louhittujen kuninkaanhautojen luo.
Petran kallioon louhitun luostarin nimi on arabiaksi "Ad-Deir".
Petra menetti asemansa vähitellen roomalaisten valloitettua Nabatean vuonna 106 jaa. Seuraavina vuosisatoina maanjäristykset tuhosivat kaupunkia, ja se vaipui unohduksiin vuoteen 1812, jolloin orientalisti Johann L. Burckhardt löysi sen jälleen.
Petra on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa vuodesta 1985 lähtien, ja vuonna 2007 se nimettiin yhdeksi maailman uudesta seitsemästä ihmeestä.