Rodoksen kolossi

Antipater nimesi runossaan Rodoksen kolossin ihmeeksi. 33 metriä korkea patsas oli todellinen jättiläinen, mutta se kasvoi vielä suuremmaksi ihmisten mielikuvituksessa.

© Getty Images

Kreikkalaisrunoilija saneli maailman seitsemän ihmettä

Kreikkalainen runoilija kirjoitti noin 2  160 vuotta sitten runon näkemistään kuuluisista rakennelmista. Mukana olivat muun muassa Gizan pyramidit ja Faroksen majakka Egyptissä sekä Olympian Zeus-patsas Kreikassa.

tiistai 21. kesäkuuta 2016 teksti Boris Koll

Kreikkalainen Antipater Sidonilainen kirjoitti vuonna 140 eaa. runon aikansa vaikuttavimmista rakennelmista. Runossa mainitut kohteet sekä yksi muu rakennelma tunnetaan ”antiikin seitsemänä ihmeenä”.

”Olen nähnyt Babylonin voittamattomat muurit, joita pitkin voi ajaa kilpaa taisteluvaunuilla, sekä Zeuksen Alfeiosjoen rannalla. Olen nähnyt riippuvat puutarhat, Helioksen kolossin, ihmis­kätten tekemät vuoret – ylpeinä kohoavat pyramidit – sekä Mausolloksen suuren haudan. Mutta kun näin Artemiin pyhän temppelin kohoavan taivasta kohti, muut jäivät sen varjoon, sillä itse Aurinko ei ole nähnyt sen vertaista Olympoksen ulkopuolella.”

Artemiin temppeli teki vaikutuksen

Metsästyksen ja luonnon jumalattarelle Artemiille pyhitetty vaikuttava temppeli sijaitsi Efesoksen kaupungissa nykyisen Turkin länsirannikolla. Temppelin rakennustyöt kestivät noin kymmenen vuotta, ja se valmistui noin vuonna 560 eaa.

Temppelin rakentamisen kustansi Lyydian kuningas Kroisos, ja rakentamista valvoi kreetalainen arkkitehti Khersifron. Khersifron oli niin kunnianhimoinen, että haastava rakennusurakka vei häneltä lähes hengen: 

Yksi temppelin sisäänkäynnin ylle tarkoitettu kivi oli niin painava, ettei sitä saatu nostettua paikoilleen. Pulma ajoi arkkitehdin lähes
itsemurhan partaalle, kunnes hänen arkkitehtipoikansa ­

Meta­­genes keksi ratkaisun. Legendan mukaan itse Artemis-jumalatar puuttui asiaan niin, että painava kivi saatiin lopulta nostettua paikoilleen.

Artemiin temppeli tuhoutui vuonna 263, kun ryöstelevät gootit hyökkäsivät Efesokseen ja hävittivät kaupunkia. 

Temppelin pohjan mitat olivat aikoinaan noin 103 x 50 metriä. Nykyään siitä ovat jäljellä vain rauniot.

© Bridgeman

Zeus sai arvoisensa patsaan

Noin 150 kilometrin päässä Ateenasta länteen sijaitseva Olympia oli muinaisille kreikkalaisille erityisen pyhä paikka. Vuosina 466–456 eaa. sinne rakennettiin ylijumala Zeukselle pyhitetty komea temppeli.

Temppeliin haluttiin pystyttää suuri Zeusta esittävä patsas, jonka veistäjäksi valittiin ateena­lainen Feidias. Hän loihtikin
norsunluusta, lehtikullasta ja jalo­kivistä noin 12 metrin ­korkuisen patsaan, joka valmistui vuoden 430 eaa. tienoilla.

Patsas koristi temppeliä noin 800 vuoden ajan, kunnes temppeli vuonna 391 suljettiin kristinuskon leviämisen vuoksi. ­Samalla Zeuksen patsas vietiin Konstantinopoliin, mikä pelasti sen todennäköisesti tuholta. Temppelissä syttyi tuli­palo vuonna 425, ja myöhemmin maan­järistykset, tulvat ja maanvyöryt tuhosivat sen lopullisesti.

Patsaallekin kävi lopulta ­huonosti, sillä se tuhoutui Konstantinopolissa raivonneessa ­suurpalossa vuonna 462.

Olympian kuuluisa Zeus-patsas oli 12 metriä korkea

© AKG Images

Kheopsin pyramidi oli ihmeistä suurin

Kheopsin pyramidi oli antiikin seitsemästä ihmeestä suurin ja vanhin. Lisäksi se oli 4  000 vuoden ajan maailman korkein
rakennus.

Pyramidi rakennettiin farao Kheopsin haudaksi vuoden 2550 eaa. tie­noilla, ja sen rakentamiseen käytettiin noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä kalkkikiveä. Sen pohjan sivut ovat noin 230 metriä pitkät ja se oli valmistuessaan noin 146,5 metriä korkea. 

Kheopsin pyramidin pohjan ala on noin 5,37 hehtaaria eli saman verran kuin Rooman ­Pietarinkirkon, Firenzen ja Milanon katedraalien ­sekä Lontoon St. Paulin katedraalin pinta-­alat yhteensä.

Tutkijoiden mukaan pyramidi on rakennettu noin 2,3 miljoonasta ­kivenlohkareesta, jotka painoivat 2–15 tonnia. Rakennusurakka on ollut uskomaton taidonnäyte, etenkin kun muinaiset egyptiläiset eivät ­tunteneet väkipyörän peri­aatetta vaan joutuivat kuljettamaan valtavat kivilohkareet paikoilleen puisten ­telojen ja vipujen avulla.

Pyramidin rakennustapaa ei tiedetä tarkkaan, mutta on selvää, että urakka vaati runsaasti työvoimaa. Antiikin lähteet eivät ole täysin yksimielisiä työläisten määrästä. Kreikkalainen Hero­dotos väitti heitä olleen noin satatuhatta, ja Diodoros jopa 360  000. Molempien mukaan rakentaminen kesti noin 20 vuotta.

Kheopsin pyramidi on antiikin ihmeistä ainoa, joka on yhä olemassa.

Majakka näytti tien Aleksandriaan

Aleksandriassa sijainnut ­Faroksen majakka oli vuosisatojen ajan yksi maailman korkeimmista rakennuksista. Nykyhistorioitsijat ovat melko yksimielisiä siitä, että se oli yli ­sata metriä korkea.

Majakka valmistui 200-luvun alkupuolella eaa., ja siitä tuli Aleksand­rian kaupungin symboli, joka tunnettiin kaikkialla antiikin maailmassa. Majakkaa ei kuitenkaan rakennettu mahtailumielessä vaan avuksi merenkulkijoille. 

Egyptin pohjoisrannikko on hyvin tasainen, eikä siellä ole selkeitä maamerkkejä. ­Korkean majakan valo näytti merenkulkijoille tietä yöllä, ja itse korkea majakka erottui kauas myös valoisaan aikaan.

Roomalaisen historioitsijan Josefuksen mukaan majakan valo oli niin voimakas, että se näkyi yli 50 kilometrin päähän merelle. Valon tehokkuus johtui peileistä, joiden avulla egyptiläiset vahvistivat majakan ­huipulla palavan nuotion valoa.

Faroksen majakka oli olemassa yli ­tuhat vuotta, mutta se vaurioitui pahoin maanjäristyksessä vuonna 956. Vuosina 1303 ja 1323 sattuneet maanjäristykset tuhosivat tornin lopullisesti. 

Majakan rauniot raivattiin vuonna 1480, ja sen kiviä käytettiin muun muassa nykypäiviin asti säilyneen Kait Bayn linnoituksen rakentamiseen.

Antipater Sidonilainen ei mainitse ­majakkaa antiikin ihmeitä kuvailevassa runossaan, vaan Toursin piispa Gregorius lisäsi sen 500-luvulla ihmeiden joukkoon Babylonin muurien tilalle.

Yli sadan metrin korkuinen majakka oli ensimmäinen asia, jonka merimiehet Aleksandriasta näkivät.

© Topfoto/Polfoto

Kuninkaan hauta oli vaikuttava näky

Nykyisen Turkin alueella sijainnut Halikarnassoksen mausoleumi oli alun perin Kaarian kuninkaan Mausolloksen hautamonumentti, jonka arvioidaan ­valmistuneen vuoden 350 eaa. ­tienoilla. Se oli päällystetty marmorilla ja koristeltu aikansa merkittävimpien taiteilijoiden veistämillä korkokuvilla.

Mausoleumi säilyi jokseenkin koskemattomana aina 1200-luvulle asti, jolloin se vaurioitui maanjäristyksessä. 

Lopullinen tuho alkoi vuonna 1494, kun johanniittaritarit päättivät vahvistaa läheistä linnoitustaan ja alkoivat purkaa mauso­leumia saadakseen siitä rakennuskiviä. Johanniitat eivät tyytyneet ottamaan vain suuria kivenlohkareita, vaan he myös murskasivat marmoriveistoksia tehdäkseen murskeesta laastia.

Hävitys jatkui vuoteen 1522, jolloin koko mausoleumi oli käytännössä ­tuhottu. Samana vuonna ritarit löysivät kuningas Mausolloksen koskemattomana ­säilyneen hautakammion. Historioitsija Claude Guichard kuvailee löytöä vuonna 1581 ilmestyneessä kirjassaan. 

Hänen mukaansa ritarit löysivät itse asiassa kaksi kammiota mutta jättivät toisen avaamatta, koska oli jo myöhä. Kun he seuraavana aamuna palasivat, ­toisenkin kammion ovi oli murrettu ja jäljellä oli vain ”kultakankaan riekaleita ja kultaisia koristeita”. 

Mausoleumia koristivat kiveen veistetyt korkokuvat, jotka esittivät taistelukohtauksia. Alla oleva reliefi kuvaa taistelua tarujen naispuolisia sotureita, amat­soneja, vastaan. 

© Bridgeman

Kolossi oli Rodoksen tunnus

Auringonjumala Helioksen ­patsas eli Rodoksen ­kolossi mainitaan antiikin lähteissä 16 kertaa. Kuvaukset eivät kuitenkaan ole järin yksityiskohtaisia, eikä kolossin ulkomuodosta ja todellisesta koosta siksi ole varmuutta. Myös patsaan ­tarkka sijainti on hämärän peitossa.

Kolossin veistäjänä pidetään Rodoksen Lindoksesta kotoisin ollutta Kharesta. Työ kesti 12 vuotta, ja kolossi valmistui vuonna 282 eaa. 

Se ehti kuitenkin koristaa ­Rodosta vain 56 vuotta, ennen kuin se tuhoutui vuonna 226 eaa. sattuneessa maanjäristyksessä. Oraakkelin neuvosta patsasta ei korjattu, ja sen jäännökset jäivät lojumaan liki 900 vuodeksi.

Vuonna 654 eaa. arabit hyökkäsivät Rodokseen ja veivät mukanaan muun muassa kolossissa käytetyn pronssin, joka myytiin romumetallina emesalaiselle juutalaiskauppiaalle. Kolossin myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.

Patsas jäi kuitenkin elämään tarinoissa, joissa sen väitetään muun muassa seisoneen porttina Rodoksen ­kaupungin sataman suulla. Tätä tarinaa levitti italialainen pyhiin­vaeltaja Nicola de Martoni, joka kävi ­Rodoksessa vuosina 1394–95 ja kuuli siellä paikallisten kertomuksia ­kolossista. 

Sittemmin lukuisat taiteilijat ovat toistaneet Martonin ­tarinaa teoksissaan. Tutkijoiden mukaan kolossi ei ­mitenkään ole voinut seisoa sataman suulla, sillä sen sisäänmeno­väylän leveys oli noin neljäsataa metriä. Niin ­suuri ­kolossi ei sentään ollut.

Tarujen riippuvat puutarhat

Antiikin seitsemästä ihmeestä kuuden tiedetään olleen olemassa, mutta seitsemännestä, Babylonin riippuvista puutarhoista, ei ole varmuutta.

Astrologi Berossos kuvaili riippuvia puutarhoja vuonna 280 eaa. Hänen mukaansa ne rakennutti Babyloniaa vuosina 605–562 eaa. hallinnut kuningas Nebukadressar II. 

Berossoksen alku­peräinen teksti on kadonnut, mutta sen sisältö tunnetaan, sillä muut antiikin ajan kirjailijat viittasivat siihen omissa kirjoituksissaan. Esimerkiksi arkkitehti ja koneiden rakentaja Filon Bysanttilainen kirjoitti noin vuonna 250 eaa. näin:

”Riippuvat puutarhat ovat saaneet nimensä siitä, että ne on perustettu korkealle maanpinnan yläpuolelle, ja esimerkiksi puut on istutettu penger­retyille tasanteille eikä maahan. Rakennelmaa tukevat pylväiköt.”

Arkeologit eivät ole löytäneet todisteita riippuvista puutarhoista. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö ne olisi voineet olla olemassa. Kenties ne on jo muinoin purettu uusien rakennusten tieltä.

Historioitsijoiden mukaan ­riippuvat puutarhat olivat toden­näköisesti pengerrettyjä tasanteita, joille oli istutettu kasveja. 

© AKG Images

Ehkä sinua kiinnostaa...