1800-luvun puolivälistä alkaen rakennukset nousivat Manhattanin kalliilla tonteilla kohti pilviä, ja 1900-luvun alussa kilpajuoksu korkeuksiin käynnistyi toden teolla. Rikas kauppias Frank Woolworth kysyi arkkitehdiltään, kuinka korkealle hän voisi rakentaa. Arkkitehti korotti alkuperäistä suunnitelmaansa heti 113 metriä. 241,5 metriä korkea Woolworth Building valmistui vuonna 1913.
Kilpajuoksu korkeuksiin oli ohi, paikallinen sanomalehti totesi. Kaikkien mielestä uusi pilvenpiirtäjä oli vienyt insinööritaidon äärirajoille, ja näytti epätodennäköiseltä, että kukaan voisi - tai aikoisi - rakentaa vielä korkeammalle.
17 vuoden kuluttua ilmaantui kuitenkin uusi kilpailija, ja 1. toukokuuta 1930 valmistui pilvenpiirtäjä nimeltä 40 Wall Street. Rakennus oli 283 metriä korkea, ja se päihitti Woolworthin peräti 41,4 metrillä. Ennätys kesti vain 27 päivää, sillä sitten avattiin Chrysler Building, jonka korkeus oli 319 metriä!
Mutta sekään ennätys ei kestänyt kauaa. 380 metriä korkea Empire State Building valmistui 1. toukokuuta 1931.
Toisin kuin tiilirakennuksissa, joissa seinät tukevat rakennetta, pilvenpiirtäjän seinät tavallaan roikkuvat teräspalkkien luurangossa. Työ vaatii kuitenkin tuhansia miehiä, jotka pystyttävät kerroksen toisensa jälkeen, eivätkä he saa pelätä korkeita paikkoja.
Pian opit, miten ikoniset pilvenpiirtäjät kohosivat korkeuksiin – ja näet kaikki huimaavat kuvat hengenvaaralliselta työpaikalta.
Yksi työvuoron 88 rakennustyöläisestä iskee niittejä Woolworthin pilvenpiirtäjän teräspalkkeihin.
Yksi kuolema jokaista budjetin miljoonaa kohti
1900-luvun alun kiireisillä rakennustyömailla nyrkkisääntönä oli, että yksi työntekijä menetti henkensä jokaista rakennuksen budjetin miljoonaa dollaria kohti.
Keskimäärin 12 rakennustyöläistä tuhannesta kuoli yhdysvaltalaisilla työmailla vuosittain ja 350 sai vakavia vammoja onnettomuuksissa siihen aikaan, kun Woolworth Buildingia pystytettiin.
Nosturimiehet ohjasivat taas yhden kuorman materiaalia paikalleen Empire State Buildingiin vuonna 1930.
Viisi syöksyi kuolemaansa Empire State Buildingin rakennustyömaalla
Ikoninen pilvenpiirtäjä saatiin valmiiksi Fifth Avenuelle Manhattanin keskustaan vain 13 kuukauden kuluttua vuonna 1931. Työmaalla urakoi parhaimmillaan 3 400 rakennustyöntekijää.
Rakentamisen kuluessa viisi miestä putosi päätä huimaavasta työpaikastaan – usein sateen tai paleltumisen vuoksi.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että 60 miestä kuoli World Trade Centeriä rakentaessaan vuosina 1966–73.
Kaksi työmiestä vasaroi viimeiset niitit Woolworth Buildingin tornin kattorakenteeseen.
Ennätysvauhtia korkeuksiin
Woolworth Buildingin rakentaminen työllisti keskimäärin 2 000 miestä kerrallaan. He työskentelivät nopeammin kuin kukaan aikaisemmin.
Niittimiehet ja muut pystyttäjät saivat viikossa valmiiksi keskimäärin kahden uuden kerroksen teräsrungon.
He tekivät jopa uuden maailmanennätyksen teräsrakenteiden kokoamisessa yhdessä työviikossa: 1 153 tonnia terästä kuutena kahdeksantuntisena päivänä.
Niittimies esittelee ämpäriä, jolla hän kantaa kuumia niittejä.
Hehkuvat niitit lensivät ilmassa
Raskaita teräspalkkeja niittaavat asentajat kuuluivat rakennusteollisuuden eliittiin. Heidän työnsä oli tärkeää, rankkaa ja vaarallista.
Niittausryhmä koostui neljästä miehestä. Yksi kuumensi niitit kannettavassa uunissa, ja toinen tarttui tulikuumiin niitteihin, kun niitä heitettiin ilmaan. Kolmas mies piti niitin kiinni palkissa, ja neljäs löi niitin pään paikalleen.
Niittimiehet iskivät hehkuvat niitit hydraylivasaralla kiinni palkkeihin.
Chicago oli pilvenpiirtäjien kehto
Chicagossa sijaitseva Home Insurance Building valmistui vuonna 1885, ja sitä pidetään ensimmäisenä pilvenpiirtäjänä. Vaikka rakennus oli vain 42 metriä korkea, se oli ensimmäinen Yhdysvalloissa, jossa oli teräsrungosta riippuvat seinät.
Teräsrungon varaan rakentamisesta tuli arkkitehti Louis Sullivanin perustaman Chicagon koulukunnan tunnusmerkki, ja hänen kuuluisan lausahduksensa mukaan "muoto seuraa tarkoitusta".
Metallityöntekijä katkaisi Empire State Buildingin teräspalkkia vuonna 1931.
Teräs on nykyaikaisten metropolien luustoa
Sivilisaatiot ovat tunteneet teräksen jo vuosituhansia. Silti vasta vuonna 1855 lujaa rautaseosta voitiin valmistaa niin suuressa mittakaavassa, että arkkitehdit alkoivat suunnitella kokonaisia rakennuksia teräksestä.
Englantilainen Henry Bessemer kehitti erityisen uunin – Bessemer-konvertterin – jossa raakarauta kuumennettiin tuhansiin asteisiin ilmavirralla. Tällöin tarpeettomat hiili ja pii paloivat pois.
Työmiehet pitävät lounastakoa New York Telephone Company Building -rakennuksessa – 20 kerroksen korkeudessa.
Korkealla työskentelystä maksettiin hyvin
Vuonna 1912, jona suurin osa Woolworth Buildingista rakennettiin, teräspalkeilla keikkuneet ammattitaitoiset työntekijät ansaitsivat noin 4,50 dollaria päivässä. Se vastaa nykyrahassa noin 130 euroa.
Kaksi vuosikymmentä myöhemmin, kun Empire State Building rakennettiin, palkat olivat nousseet 15 dollariin päivässä (noin 255 euroa).
Tämä oli hyvä palkka 1930-luvun talouslaman aikana, ja rakennustyömaan ympärillä odotti aina työttömiä valmiina ottamaan työn vastaan, jos joku jättäisi sen kesken.
Stålarbejderne var den spæde skyskrabers fortrop, der manøvrerede bjælkerne på plads, inden montørerne nittede dem fast.
Hevoset raahasivat tuhansia tonneja terästä
Woolworth Buildingin runko koostuu yli 23 000 tonnista terästä. Palkit valmistettiin Philadelphiassa, kuljetettiin tavarajunalla New Yorkiin ja kuljetettiin hevosvetoisilla vaunuilla loppumatka rakennustyömaalle.
30–40 terästyöläistä alkoi välittömästi lajitella ja nostaa materiaalia korkeuksiin, kun teräs oli saapunut työmaalle.
Yhdessä työvuorossa oli kaikkiaan 180 työntekijää, joihin kuuluivat myös niittimiehet.
Woolworth Building kohoaa korkeuksiin Broadwaylla Manhattanin eteläpuolella.
Huipulla on kuparikattoinen torni, joka saa pilvenpiirtäjän näyttämään katedraalilta.
Wooworthin pilvenpiirtäjä valmistui vuonna 1913, ja se oli maailman korkein rakennus vuoteen 1930 asti.
Turvallisuus koheni
Woolworths Building valmistuessa työturvallisuudesta oli tulossa poliittinen kysymys.
Ammattiliitot pääsivät urakoitsijoiden kanssa sopimuksiin, jotta loukkaantuneet työntekijät tai surevat perheet saisivat korvauksia.
Richard Nixonin hallinto perusti kuitenkin vasta vuonna 1970 viraston, jonka tehtävänä oli säännellä ja valvoa turvallisuutta
työpaikoilla.
Vuonna 1994 työsuojeluviranomainen Occupational Safety and Health Administration (OSHA) antoi direktiivin, jonka mukaan yhdysvaltalaisten työnantajien on pakko suojata työntekijänsä yli kahden metrin korkeudessa.
Rakennustyöläiset juhlivat päivän päättymistä savukkeella RCA-rakennuksen katolla New Yorkissa.