Euroopan kuninkaanlinnat: Avoimien ovien päivä
Jotkut niistä olivat aikoinaan alkeellisia loma-asuntoja, kun taas toiset rakennettiin mahtaviksi palatseiksi maan monarkille. Lähde opastetulle kierrokselle Euroopan viimeisiin asuttuihin kuninkaanlinnoihin, jotka ovat selvinneet kelvottomasta rakentamisesta ja pommituksista.
Seitsemän kuninkaallista perhettä on edelleen vallassa Euroopassa, ja heidän asuinpaikkansa vaihtelevat pienistä linnoista valtaviin palatseihin.
Tiesitkö, että Buckinghamin palatsin alla kulkee laaja ja salainen tunneliverkosto? Entä sen, että 180 ihmistä paloi kuoliaaksi oopperaesityksen aikana ensimmäisessä Amalienborgin linnassa ja että Ruotsin kuninkaanlinna on teatterinörttien mekka?
Kurkista sisään, kun raotamme ovia Euroopan linnoihin, joissa yhä asuu kuninkaallisia perheitä.
Amalienborg
Amalienborgin neljässä päärakennuksessa asui alun perin neljä varakasta kööpenhaminalaisperhettä.
Rakennusvuosi: 1750-luku
Pinta-ala: 26 500 m2
Erityispiirteet: Tulipalotontin charmia
Linna paloi maan tasalle
Useimmista kuninkaallisista palatseista poiketen Kööpenhaminan Amalienborg koostuu neljästä erillisestä rakennuksesta, jotka ympäröivät vaikuttavaa ja yleisölle avointa palatsiaukiota.
Kahdeksankulmaisen aukion keskellä seisoo Frederik V:n ratsastajapatsas. Hän oli kuningas neljän aatelisasunnoiksi tarkoitetun palatsin rakentamisen aikana.
"Olen iloinen, etten ole se, joka joutuu maksamaan laskun tästä", kuninkaan kerrotaan sanoneen nähdessään komean rakennuksen valmiina.
Amalienborg pystytettiin 1600-luvulla vapaa-ajan viettoon rakennetun linnan Sophie Amalienborgin palaneelle paikalle. Se paloi vuonna 1694, kun sadat ihmiset kokoontuivat katsomaan yhtä tuon ajan suosituista oopperoista. Kynttilä oli kuitenkin liian lähelle verhoja, ja liekit levisivät nopeasti.
Historioitsijat arvioivat, että jopa 180 ihmistä menetti henkensä tulipalossa.
Vuonna 1794 Tanskan kuningasperhe muutti Amalienborgin palatsiin, jossa se on asunut siitä lähtien.
Kuninkaanlinna
Rahapula pakotti kuninkaan keskeyttämään rakennustyöt jo perustusten jälkeen.
Rakennusvuosi: 1825–1849
Pinta-ala: 17 000 m2
Erityispiirre: Riisuttu konkurssipesä
Rakentaminen keskeytyi rahapulaan
"Tässä pitäisi olla linna!" huudahti ruotsalais-norjalainen kuningas Kaarle XIV Juhana ratsastaessaan Christianian – nykyisen Oslon – länsipuolella noin vuonna 1821.
Tanskan ja Norjan liiton hajottua vuonna 1814 norjalaiset olivat olleet liitossa Ruotsin kanssa, ja monarkki etsi pysyvää asuinpaikkaa Norjan pääkaupungista.
Vuonna 1825 kuningas laski kuninkaanlinnan peruskiven, mutta jo kahden vuoden kuluttua rakentaminen pysähtyi, koska perustukset olivat ylittäneet budjetin. Tanskalais-norjalainen arkkitehti komennettiin takaisin piirustuspöydälle.
Useiden vuosien työn jälkeen arkkitehti sai hyväksytyksi vaatimattomamman version linnasta, mutta rakentaminen viivästyi niin paljon, ettei Kaarle XIV Juhana koskaan ehtinyt asumaan linnassa. Hän kuoli neljä vuotta ennen avajaisia vuonna 1849.
Nykyään kuninkaanlinnassa asuu Norjan kuningasperhe.
Drottningholm
Drottningholm sijaitsee Tukholman saaristossa. Sieltä kuningas pendelöi töihin Tukholmaan.
Rakennusvuosi: 1764–1766
Pinta-ala: 61 000 m2
Erityispiirre: Teatterin ystävien mekka.
Vanhan teatterin tekniikkaa
Vuonna 1662 arkkitehti Nicodemus Tessin sai tehtäväkseen suunnitella Ruotsin kuningattarelle Hedvig Eleonoralle ylellisen ranskalaistyylisen vapaa-ajan linnan.
Myös myöhemmät kuningattaret nauttivat Drottningholmin linnasta – kuten silloin, kun Preussin Loviisa Ulriika sai Drottningholmin häälahjaksi vuonna 1744.
Teatteria rakastava Loviisa Ulriika rakennutti linnaan pian oman yksityisen teatterinsa - varustettuna käsikäyttöisellä näyttämökoneistolla, joka on maailman ainoa yhä nähtävissä oleva kyseinen koneisto.
Drotnningholmin teatterin avatessa ovensa esitystä varten yleisö pääsee aikamatkalle, kun näyttämömiehet laskevat verhoa lihasvoimin tai nostavat näyttelijöitä ja rekvisiittaa ilmaan - ja päästävät painavat laudat iskeytymään lattiaan ukkosen jyrisevän äänen aikaansaamiseksi.
Noordeinden linna
Noordeinde on yksi kolmesta Alankomaiden kuningasperheen linnasta. Ne ovat kaikki käytössä.
Rakennusvuosi: 1533
Pinta-ala: Tuntematon, mutta pieni
Erityistä: Pienoislinna
Kuninkaan piti asua linnassaan
Vaatimaton Noordeinden linna on yksi Alankomaiden kuningasperheen asunnoista, ja se sijaitsee vilkkaalla ostoskadulla Haagin keskustassa.
Noordeinde oli alun perin keskiaikainen kartano, ja se muutettiin vuonna 1533 Alankomaiden lordikamreerin Willem van de Goudtin asuinpaikaksi.
H-kirjaimen muotoisesta renessanssilinnasta tuli kuninkaallisten suosikkilinna puolivuosittain, kun arkkitehti Jacob van Campen teki rakennukseen 1600-luvulla peruskorjauksen. Alankomaiden perustuslaki edellytti, että kuninkaallisella perheellä oli sekä kesä- että talvipalatsi.
Tätä lakia muutettiin Napoleonin sotien jälkeen, ja Noordeindestä tuli kuninkaallisen perheen ensisijainen linna.
Noordeinden linna on Euroopan pienin kuninkaanlinna.
Kasteel van Laken
Leopold II teki omaisuuden kumiviljelmillään – ja hänellä oli varaa komeaan linnaan.
Rakennusvuosi: 1782
Pinta-ala: 33 000 m2
Erityispiirre: Maksettu verirahoilla.
Linna rahoitettiin kansanmurhalla
Kasteel van Laken rakennettiin vuosina 1781–1785 Itävallan arkkiherttuatar Maria Christinan aloitteesta. Hän hallitsi tuolloin nykyisen Belgian aluetta.
Kasteel van Laken on epäilemättä pahamaineinen siksi, että siellä asui Leopold II, joka oli Kongon verisen siirtomaaksi alistamisen takana 1800-luvun lopulla.
Tuhannet alkuasukkaat menettivät henkensä afrikkalaisen siirtomaan kumijahdissa, ja Leopold käytti huikeat tulonsa muun muassa linnan puutarhan kaunistamiseen kasvihuoneella.
Kongosta saadut verirahat antoivat arkkitehtuuria rakastavalle hallitsijalle myös mahdollisuuden rakentaa kaksi uutta siipeä Kasteel van Lakeniin.
Buckinghamin palatsi
Kuninkaallinen perhe käyttää edelleen tunneliverkostoa välttääkseen uteliaat katseet. He voivat kävellä maan alla läheiseen St Jamesin palatsiin.
Rakennusvuosi: 1703
Pinta-ala: 77 000 m2
**Erikoisuutena: Pommeilta suojattu palatsi
Linnaan kätkeytyy tunneliverkosto
Kuningas Yrjö III osti vuonna 1761 vaimolleen kuningatar Charlottelle suuren tontin Britannian parlamentin läheltä. Tontilla oli Buckinghamin jaarlin teettämä vaatimaton rakennus, josta tuli kuningattaren yksityiskoti.
Alkuperäinen Buckingham House muutettiin monumentaaliseksi palatsiksi Yrjö IV:n aikana vuosina 1825–1830.
Arkkitehti John Nashin työ oli niin onnistunut, että vuonna 1837 kuningatar Viktoriasta tuli ensimmäinen Britannian monarkki, joka otti Buckinghamin palatsin pysyväksi asuinpaikakseen.
Buckinghamin palatsin alla on salaisten tunnelien kokonaisuus, jonka avulla kuninkaallinen perhe pääsi pakenemaan, jos jokin uhkaisi heitä. Tunneleita käytettiin toisessa maailmansodassa, kun 50 kilon painoinen saksalainen pommi osui Buckinghamin palatsin edessä olevalle aukiolle – muttei lopulta räjähtänyt.
Palacio de la Zarzuela
Espanjan kuninkaallinen perhe palautettiin valtaan Francon kaatumisen jälkeen vuonna 1975. He päättivät asua suhteellisen säästeliäästi, jotta eivät nostattaisi vihaa.
Rakennusvuosi: 1627–1635
Huoneiden lukumäärä: 38
Erityispiirre: Paranneltu metsästysmaja
Kuningas asuu metsästysmajassa
Suorakulmainen Palacio de la Zarzuela rakennettiin alun perin kuningas Filip IV:n metsästysmajaksi kukkulalle Madridin ulkopuolella. Myöhemmin siihen lisättiin tiilikatot, sisäänkäyntien holvit ja italialainen puutarha terasseineen ja suihkulähteineen.
Espanjan sisällissodan aikana vuosina 1936–1939 Palacio de la Zarzuela tuhoutui osittain. Linna rakennettiin uudelleen, ja se on ollut Espanjan kuningasperheen asuinpaikka Francon kuoleman ja monarkian palauttamisen jälkeen.
Kuninkaalliseella mittapuulla palatsi on pieni ja karu: siinä on vain 11 huonetta ja yhdeksän kylpyhuonetta. Kuuluisammassa Madridin kuninkaallisessa palatsissa, jossa kuninkaalliset aiemmin asuivat, on peräti 3 400 huonetta. Kuninkaallinen perhe kuitenkin tajusi, että valtavan palatsin kunnostaminen olisi hyödytön urakka.