Seinästä löydetty luuranko ruokkii kummitustarinoita Dragsholmin linnassa Själlannissa Tanskassa.

8 kummitusta Pohjolasta

Seinään muurattu tyttö, vaaniva koira ja toisen maailmansodan aikainen natsi. Lukuisten kertomusten mukaan muun muassa moisia kummituksia asustelee linnoissa ja kartanoissa eri puolilla Pohjolaa.

Kuninkaallisen linnan natsi

Toisen maailmansodan aikaan Saksan nimittämä Norjan valtakunnankomissaari Josef Terboven asui Skaugumin linnassa. Tervoben johti maata diktaattorin ottein – jopa Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels piti häntä liian ankarana.

Vartijat ovat nähneet Josef Terbovenin useasti.

Terboven räjäytti itsensä ilmaan dynamiitilla linnan bunkkerissa 8.5.1945 juuri ennen Saksan antautumista. Vartijat kertovat hänen edelleen kulkevan linnassa, jossa Norjan kruununprinssipari asuu.

Karvainen mies sängyn alla

Fredrik II etsii nuoruudenrakkauttaan Svaneholmin linnassa.

Tanskan kuningas Fredrik II oli nuorena rakastunut aatelisneito Anne Hardenbergiin, mutta ei saanut tätä vaimokseen. Anne ei ollut riittävän ylhäinen, ja hänet oli luvattu toiselle. Vuonna 1572 Fredrik avioitui 15-vuotiaan serkkunsa Sophie af Mecklenburgin kanssa.

Kuningas ei ilmeisesti kuitenkaan saanut Annea mielestään, sillä vielä nykyäänkin, 400 vuotta myöhemmin, hän etsii tätä Svaneholmin linnasta. Esimerkiksi kolme koulutyttöä näki kerran Fredrikin haamun linnan musiikkisalissa, missä tämä tipsutteli musiikin tahtiin. Nähdessään tytöt haamu pysähtyi ja vinkkasi heille silmää. Eräs linnassa asunut kreivitär on kertonut kokeneensa vastaavaa.

Toiset uskovat, että hurmaava kummitus onkin entinen linnanherra Axel Gyllenstierna, joka asui linnassa vuosina 1653–1705 ja teki siellä mittavia kunnostustöitä.

Olipa haamuileva herrasmies kumpi vain, hän on todennäköisesti miellyttävämpi tuttavuus kuin linnan toinen aave, niin sanottu karvainen mies, joka kuulemma kurottelee karvaisella kädellään sänkyjen alta.

Rakastunut tyttö muurattiin seinään

Savonlinnassa sijaitsevaa Olavinlinnaa alettiin rakentaa vuonna 1475 suojaksi venäläisten hyökkäyksiä vastaan. Se joutuikin ajan mittaan usein venäläisten piirittämäksi. Linnaan liittyvä kummitustarina on saanut alkunsa tällaisesta piirityksestä.

Ruotsalaisella linnanherralla oli tytär, Ingel, joka oli rakastunut venäläiseen upseeriin. Eräänä iltana hän päästi tämän linnaan sisälle. Kavala venäläisupseeri petti tytön luottamuksen ja päästi venäläisjoukot sisään. Linnan väki kuitenkin kukisti tunkeutujat. Rangaistukseksi petoksesta Ingel muurattiin elävältä linnan muuriin.

Paikalle, mihin tyttö muurattiin, kasvoi pihlaja. Kerrotaan, että täydenkuun aikaan keskiyöllä Ingel ja venäläinen upseeri voidaan nähdä seisomassa linnan parvekkeella.

Valkea neito ei saa rauhaa

Seinään muurattu luuranko ruokkii uskomusta kummituksesta Tanskassa Dragsholmin linnassa.

Dragsholmin 1200-luvulta peräisin olevan linnan kunnostustöissä vuonna 1910 löydettiin seinään muurattu luuranko. Löytö tuntui ikävästi vahvistavan kertomuksen aatelisneito Celestine Mariann de Bayonne Gyldenstiernen katoamisesta vuoden 1550 paikkeilla.

Celestinen isä oli valinnut tyttärelleen aviomieheksi aatelisherran. Celestine oli kuitenkin rakastunut tallirenkiin ja tuli tälle raskaaksi, mikä sai isän raivoihinsa. Hän kertoi karkottavansa neidon Slesvigiin synnyttämään häpeälapsensa. Kerrotaan, että tyttö kuitenkin huumattiin ja muurattiin valkoisessa puvussa linnan kiviseen muuriin.

LInnan kunnostustöissä muurista löydettiin luuranko.

Linnan asukkaat kuulivat Celestinen takovan muuria, mutta eivät voineet tehdä mitään hänen hyväkseen. Nykyään Celestine liikkuu linnassa Valkeana neitona, joka osoittaa erityistä kiinnostusta nukkuvia miehiä kohtaan.

Hänen mekkonsa jäänteet ovat nähtävillä lasivitriinissä.

Paha koira vaanii linnan kellarissa

Akershusin linnassa Norjassa voi törmätä riivattuun koiraan tai kuningattaren nälkään nääntyneeseen kamarineitoon.

Keskiajalla Akershusin linnan paikalla oli kuninkaanlinna. Linnaa rakennettaessa työläiset muurasivat sen seinään elävän koiran uskoen sen vartioivan linnaa tunkeilijoilta. Kun rakennus valmistui vuoden 1299 tienoilla, riivattu koira alkoikin kummitella linnan asukkaille ja vierailijoille.

Ensimmäisten joukossa koiran hampaisiin joutui tanskalainen linnanherra Peder Hanssøn Litle 1550-luvulla. Linnan käytäviltä oli kuulunut meteliä, ja asukkaat luulivat joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi. Litle rohkaisi mielensä ja meni tarkastamaan tilannetta. Pimeässä hänen kimppuunsa hyökkäsi aavekoira, joka katosi vasta, kun Litle heitti sitä soihdulla.

Litle selvisi hyökkäyksestä hengissä mutta kuoli kuukauden päästä pudottuaan hevosensa selästä. Muilla koiran nähneillä kerrotaan olleen yhtä kurja kohtalo.

Legendan mukaan ilkeän koiran kohdanneet kohtaavat pian myös kuolemansa.

Koira ei ole ainoa, joka kiusaa ja pelottelee linnassa kävijöitä. Yksi aaveista on kuningatar Margareeta I:n (1353–1412) kamarineito.

Tanskaa, Norjaa ja Ruotsia hallinnut Margareeta oleskeli usein linnassa. Eräänä kylmänä talvena yksi hänen kamarineidoistaan kuoli nälkään.

Monet kertovat nähneensä linnan Margareetansalissa kasvottoman kamarineidon ilmestyneen pimeydestä.

Ankara kuningatar pitää linnassa jöötä

Sitkeän uskomuksen mukaan kuningatar Dorothean henki vahtii edelleen järjestystä Koldinghusin linnassa Tanskassa. Hän kulkee linnassa ja puuttuu huonoon käytökseen. Useat todistajat ovat esimerkiksi kokeneet, kuinka äreä henki on sivaltanut heiltä linnan kappelissa hatun päästä, jos he ovat jättäneet sen riisumatta.

Dorothea tunnettiin aikanaan ankarana naisena.

Lujaluonteisen Dorothean mies oli kuningas Kristian III, joka vuonna 1536 yhdisti sirpaleisen ja sisällissodan runteleman Tanskan.

Kuningatar etsii aarteitaan

Tunnelmallinen Kastelholman linna Ahvenanmaalla rakennettiin 1300-luvun lopulla. Veden ja vallihautojen ympäröimällä linnalla oli tärkeä strateginen merkitys, kunnes se vuonna 1745 paloi. Jäljelle jäivät rauniot, joita käytettiin viljavarastona.

Paikallisen uskomuksen mukaan eräs linnan aiemmista asukkaista ei ole koskaan lähtenyt linnasta. Ruotsin kuningatar Katariina Stenbock asui linnassa kuningas Kustaa Vaasan kanssa muutamia kuukausia vuonna 1556. Katariinan korut ryöstettiin, ja hänen kerrotaan edelleen etsivän niitä linnasta. Katariina oli kuninkaan kolmas vaimo ja 40 vuotta miestään nuorempi, ja kummitustarinalla ehkä vihjataan, että hän nai kuninkaan pikemminkin rahasta kuin rakkaudesta. Totuus ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen.

Katariina Stenbock naitettiin väkisin Ruotsin kuninkaalle Kustaa Vaasalle.

Katariina Stenbock oli kihloissa toisen miehen kanssa, kun Kustaa Vaasa päätti ottaa hänet puolisokseen. Katariina piiloutui kuninkaan tullessa hakemaan häntä, mutta turhaan. Hänet pakotettiin naimisiin kuninkaan kanssa, mutta hän ei koskaan unohtanut rakastettuaan.

Kreivi tappoi Nisse-pojan

Ruotsissa sijaitsevan Ekenäsin linnan tyylikkään julkisivun taakse kätkeytyy ikäviä tarinoita. Linnaa piinaavat kummitukset, joista yksi on pieni Nisse-niminen poika. Tarinan mukaan kreivi Mauritz Vellingk murhasi hänet 1700-luvun alussa.

Vellingk oli hävittänyt arkaluontoisia asiakirjoja heittämällä ne arkussa järveen. Kreivi alkoi pelätä apunaan olleen Nissen puhuvan sivu suunsa ja muurautti pojan elävältä linnan kellariholviin. Myöhemmin Vellingk joutui oikeuteen ja tuomittiin monista rikkomuksista, mutta hän kuoli ennen kuin joutui vankilaan.

Nissen ruumista on yritetty etsiä linnasta ainakin kahteen otteeseen, mutta molemmilla kerroilla etsijöitä ovat kohdanneet kamalat onnettomuudet.

Tunnetko hillitöntä himoa lukea enemmän historian hiuksia nostattavia tarinoita?

Tartu siis hyytävän hyvään tarjoukseen ja tilaa HISTORIA-lehti vuodeksi – katso tarjous täältä!

(Älä pelkää: et näe aaveita keskellä päivää …. Tilaus on juuri niin hyvä kuin miltä se kuulostaa.)

Ehkä sinua kiinnostaa...