7 keskiajan suurteosta

Toisin kuin moni uskoo, keskiaika ei ollut pimeä ja synkkä. Uudet keksinnöt helpottivat arkea, maataloudessa tapahtui suurta edistystä ja sekä taide että arkkitehtuuri kehittyivät vaikuttavissa määrin. Tässä muutamia Euroopan hienoimmista keskiaikaisista mestariteoksista.

Hagia Sofia.

Eräs keskiajan mestaritöistä – Hagia Sofia Istanbulissa

Alhambra - exteriör över det moriska palatset i Granada.

Alhambran maoripalatsi kuuluu maailmanperintökohteisiin.

© Thinkstock

##

  1. Alhambra oli maistiainen paratiisista

Kukkulalla Granadan yläpuolella, Espanjan Andalusiassa nousee Alhambra, Punainen linna, joka on ainutlaatuinen islamilaisen kulttuurin muistomerkki keskiajan Euroopasta. Palatsi rakennettiin ajanjaksolla 1200-luvun puolivälistä 1300-luvun loppuun, ja se toimi poliittisena keskuksena maurien hallitsijoille Granadassa.

Yli 700 vuoden ajan, arabien valloituksesta vuonna 711 Granadan tuhoon 1492, Iberian niemimaata hallitsivat osittain muslimit. Maurien Espanjan eli Al-Andalusin kautta arabialainen tiede ja unohdetut antiikin tekstit levisivät myös kristilliseen Länsi-Eurooppaan.

Kun Alhambran palatsia alettiin rakentaa, muslimiherruus oli jo alkanut vetäytyä takaisin päin. Paksujen linnanmuurien sisällä Alhambra rakennettiin kuin suljetuksi maailmaksi, muistoksi menneeltä ajalta tai visioksi Koraanin paratiisista, täynnä kasvillisuutta ja hienoja taidekäsitöitä. Huoneet palatsissa on ryhmitelty suorakulmaisten sisäpihojen ympärille: Myrttipiha ja Leijonapiha veistoksineen kuuluvat linnan mestariteoksiin, kuten myös linnan kauniit seinämosaiikit.

Mielenkiinto Alhambran historiallista perintöä kohtaan oli pitkään maltillista. Mutta vuonna 1829 amerikkalainen kirjailija Washington Irving asui lyhyen ajan

palatsissa ja kirjoitti kirjan Alhambra, joka sai suurta suosiota. Kiinnostus palatsiin ja sen entiseen kukoistukseen heräsi uudelleen henkiin, ja se vaikutti eurooppalaiseen taiteeseen ja arkkitehtuuriin. 1984 Alhambra otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon.

Den medeltida bron London Bridge skildrad i målning från 1630-talet.

Näkymä London Bridgen yli 1630-luvulla.

© Claude de Jongh/Yale Center for British Art

2. London Bridge oli tuottoisa ostoskeskus

Jo roomalaisten aikaan rakennettiin ensimmäinen silta Thames-joen yli Englannissa, ja sen pohjoispäähän kasvoi Londinium – tuleva Lontoo. Puusta rakennettu silta tuhoutui vähitellen, mutta vuonna 1176 Englannin kuningas Henrik II määräsi rakentamaan uuden sillan kivestä.

Kivisilta oli upea luomus. Se oli kahdeksan metriä leveä ja noin 250 metriä pitkä. Nostosilta keskellä voitiin avata, jotta suuremmat alukset pääsivät kulkemaan ali, ja sillan molemmissa päädyissä oli linnoitetut portit. Hankkeen rahoittamiseksi sallittiin muun muassa kauppiaiden rakentaa omia talojaan sillalle. 1300-luvun puolivälissä sillalla oli 138 pientä kauppaa ja majataloa. Useat sadat ihmiset asuivat ahtaissa taloissa, jotka kohosivat monine kerroksineen ajoradan yläpuolelle.

Se ihmismäärä, joka tätä reittiä kulki, teki kaupankäynnin sillalla kannattavaksi, mutta toisaalta eteenpäin pääseminen tuotti valtavia ongelmia, ja olikin usein nopeampi ylittää Thames lautalla. Lisäksi talot aiheuttivat palovaaran. Jo vuonna 1212 tuntematon määrä ihmisiä sai surmansa suuressa tulipalossa sillalla.

Keskiaikainen silta oli vielä paikallaan yli 600 vuotta, ja se oli kauan ainoa kiinteä yhteys Thamesin yli. London Bridge ei ollut ainoa eurooppalainen keskiajan silta, jossa oli taloja, mutta se oli taatusti yksi suurimmista. Vuonna 1758–62 kaikki talot päätettiin lopulta purkaa. Liikenne sujui paremmin, mutta korvaamaton kulttuuriaarre oli kadonnut.

Bayeuxtapeten med scen från slaget vid Hastings 1066.

Hastingsin taistelu on seinävaatteen loppuosassa.

© Getty

3. Bayeux’n seinävaate – 70 metrin seikkailu

Bayeux’n seinävaate on sekä upea taideteos että korvaamaton historiallisen tiedon lähde. 70-metriseen pellavakankaaseen on brodeerattu viitisenkymmentä kohtausta Vilhelm Valloittajan sotaretkistä Englantiin ​​ja Hastingsin taistelusta 1066. Historiallisten tapahtumien lisäksi kangas paljastaa monia yksityiskohtia tuon ajan arjesta: alkaen aseista ja vaatteista aina laivoihin ja maanviljelyyn saakka.

On osittain mysteeri, kuka valtavan kudoksen teki. Perimätiedon mukaan Vilhelm Valloittajan vaimo Matilda kamarineitoineen olisi luonut kauniit kirjailut. Nykyään useimmat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kankaan olisikin tilannut piispa Odo, Vilhelmin velipuoli, ja se valmistettiin luostarissa Etelä-Englannissa vain alle kymmenen vuotta sen jälkeen, kun Vilhelm Valloittaja kruunattiin Englannin kuninkaaksi.

Odo oli piispana Bayeux’n kaupungissa, mikä selittäisi, miten kangas päätyi pohjoisranskalaiseen katedraaliin. Siellä se mainitaan kalustelistalla 1476, mutta vanha kangas "löydettiin" vasta 1700-luvulla ja päätyi asiantuntijoiden tutkittavaksi. Vaikka Bayeux’n seinävaate on yli 900 vuotta vanha, kangas on varsin hyvin säilynyt, mikä on jo itsessään ihme.

Ne, jotka eivät voi vierailla Bayeux’n museossa, jossa kangas on näkyvillä, voivat lohduttautua sillä, että koko taideteosta voi ihailla nettiosoitteessa Bibliotheca Augustana.

Hagia Sofia i Istanbul. Interiör vid kupolen.

Kirkon suuren kupolin halkaisija on 31 metriä.

© Thinkstock

4. Hagia Sofia rakennettiin viidessä vuodessa

500-luvun alussa Länsi-Rooman valtakunnan romahduksella oli ollut selkeitä vaikutuksia Länsi-Eurooppaan. Uusia, löyhästi toisiinsa liittyneitä valtiota oli syntynyt. Sota ja vähenevä kaupankäynti johti siihen, että moni kaupunki kutistui. Ei eletty mahtipontisten rakennushankkeiden aikaa. Mutta Itä-Roomassa – tai Bysantissa – Rooman perintö kukoisti edelleen. Pääkaupunki Konstantinopoli oli kukoistava metropoli. Koska kaupungin pääkirkko oli palanut kapinan aikana vuonna 532, keisari Justinianus I päätti heti rakentaa Hagia Sofian ("Pyhä viisaus") uudelleen.

Viidessä vuodessa arkkitehdit Anthemios Tralleslainen ja Isidoros Miletos­lainen pystyttivät valtavan kupolirakennuksen. Siitä tuli bysanttilaistaiteen kohokohta, ainutlaatuinen luomus.

Vuonna 558 kupoli tosin romahti maanjäristyksen jälkeen, ja se oli rakennettava uudelleen, mutta muuten päärakennus on erittäin hyvin säilynyt. Lähes tuhannen vuoden ajan se oli maailman suurin kristillinen kirkko.

Kun ottomaanit valloittivat Konstantinopolin 1453, Hagia Sofiasta tehtiin moskeija, mikä tarkoitti sitä, että rakennus varustettiin minareeteilla ja sisäosat uusilla koristeilla. Vuodesta 1934 rakennus on kuitenkin ollut museo, ja useita vanhoja mosaiikkeja on restauroitu. Hagia Sofia on nykyään yksi Istanbulin tärkeimmistä matkailukohteista ja suurenmoinen Itä-Rooman kulttuurin kukoistuksen muistomerkki.

Vy över Venedig från medeltiden med gondoler på kanalerna och broar av trä.

Venetsia oli myöhäisellä keskiajalla yksi Euroopan mahtavimmista kaupankäynti­kaupungeista.

5. Venetsia – Euroopan kaunein kaupunki

Nykyään Venetsia on yksi maailman suosituimmista turistikohteista. Harvat kaupungit voivat kilpailla "kelluvan kaupungin" kanssa kauneudesta. Mutta lukuisia kanavia ei tietenkään rakennettu, jotta rakastuneet pariskunnat jonain päivänä voisivat ajella gondoleilla kaupungin läpi.

Venetsia alkoi kasvaa keskiajan alkupuolella. Syrjäinen sijainti antoi erinomaisen luonnollisen puolustuksen levottomana aikana. Vesi ei erottanut vain Venetsiaa Italian mantereesta, vaan se myös liitti yhteiskunnan Välimereen. Vesi antoi elämän Venetsialle ja loi perustan merenkulun suurvallalle. Mahtava kauppatasavalta, joka syntyi, valtasi laajoja alueita itäisellä Välimerellä – nykyisen Kroatian rannikolta lännestä Kyprokselle, Kreetalle ja muille Kreikan saarille asti itään.

Venetsialaiskauppiaat ansaitsivat Aasiasta tuoduilla arvokkailla tavaroilla valtavat rikkaudet. Komeita palatseja ja upeita kirkkoja rakennettiin. 1300-luvun alussa Venetsiassa uskotaan olleen noin 100 000 asukasta, ja se oli siten yksi Euroopan suurimmista kaupungeista. 1500-luvulla Venetsiasta tuli Italian renessanssin keskus, mutta myös kaupungin keskiaikainen perinne näkyy selvästi katukuvassa. Koko kaupunki on Unescon maailmanperintökohde, ja keskiajan arkkitehtuurin kohokohtina pidetään goottilaisia palatseja Canal Granden varrella, Pyhän Markuksen kirkkoa ja Dogen palatsia.

Den medeltida fästningen Conwy Castle på Wales nordkust. Bild tagen ovanifrån.

Conwy Castle on Conwyn kaupungin lähellä Walesin pohjoisrannikolla.

6. Conwy – loistavaa linnoitustekniikkaa

Linnat paksuine kiviseinineen ja korkeine torneineen ovat monien mielikuva keskiajalta. Näistä suurista vallan keskuksista kuninkaat ja feodaaliherrat hallitsivat maitaan.

Koko keskiajan linnoja kehitettiin. Varhaisessa varianteissa oli puolustustornit ja puiset puolustusaidat, myöhäisellä keskiajalla kivirakennelmissa oli useita muurien rajaamia linnanpihoja. Vasta keskiajan lopulla ruutiaseiden myötä siirryttiin erilaisiin ​​linnoituksiin.

Conwyn linna Walesissa ei ole suurin keskiaikainen linna Euroopassa, mutta sen hyvin säilyneet rauniot ovat loistava keskiaikaisen linnoitustaiteen muistomerkki. Conwyn rakennutti Englannin kuningas Edvard I 1200-luvun lopulla, kun hän oli voittanut kelttihallitsijat Walesissa. Hän oli valmis käyttämään merkittäviä summia, jotta valloitettujen alueiden ja sen kapinallisen väestön valvonta varmistettiin. Siksi hän perusti useita upeita linnoja maan strategisiin paikkoihin – muun muassa Caernarfoniin, Harlechiin – ja Conwyyn.

Conwyn linnan rakentamisen sanotaan maksaneen hänelle 15 000 puntaa. Summa oli tuolloin tähtitieteellinen jopa Englannin kuninkaalle. Yhteensä Walesin uudet linnat maksoivat yli kymmenen kertaa Edvard I:n vuositulot.

Lisäksi oli kiire. Kapinoita saattoi puhjeta milloin tahansa. Conwyn linna ja muurilla aidattu kylä (jossa oli englantilaisia maahanmuuttajia) rakennettiin viidessä vuodessa rakennusmestari James St. Georgen johdolla. Parhaimmillaan rakentamassa oli 1 500 käsityöläistä.

Conwy Castle sijaitsee kalliolla meren äärellä. Suorakulmaisen linnan kahdeksan tornia ja kurtiinit (muurit) ovat ehjät, ja kyseessä onkin yksi merkittävimmistä esimerkeistä Euroopan keskiaikaisesta linna-arkkitehtuurista. Edvard I:n linnat Walesissa ovat nykyisin Unescon maailmanperintökohdeluettelossa.

Den gotiska katedralen Notre-Dame des Chartres. Översiktsbild.

Katedraali rakennettiin Ranskan Chartresiin vuosina 1194–1260.

7. Chartres’n Notre-Dame – uraauurtavaa gotiikkaa

Keskiaika oli epäilemättä Euroopan katedraalien rakentajille kulta-aikaa. Kirkko oli rikas ja vaikutusvaltainen, ja se pystyi laittamaan paljon rahaa upeiden rakennusten rakentamiseen.

Listamme olisi siten voinut täyttää sydänkeskiajan kirkoilla ja katedraaleilla esimerkiksi Milanosta, Kölnistä, Pariisista ja Lontoosta. Valitsimme kuitenkin vähemmän kuuluisan katedraalin Ranskan Chartres’ssa, 80 kilometriä Pariisista lounaaseen.

Upean katedraalin rakentaminen alkoi 1194, ja sillä oli suuri merkitys Euroopan arkkitehtuurille. Kirkko nimittäin rakennettiin uraauurtavan uuteen tyyliin – täysgoottilaiseen – joka pian levisi muihin maihin. Uuden aallon harjalla pysyneet rakennusmestarit pyrkivät valoon ja korkeuteen. Upeilla kaarilla luotiin kivirakennus, jonka korkeus näytti uhmaavan painovoiman lakeja.

Toisin kuin monet muut upeat katedraalit Chartres’n katedraali (Cathédrale Notre-Dame de Chartres) rakennettiin suhteellisen lyhyessä ajassa. Noin vuonna 1260 se oli saatu pääosin valmiiksi.

Ainutlaatuista ei ole vain kirkkorakennus. Jopa veistokset ja lasimaalaukset ovat erittäin hyvin säilyneet ja ovat omalta osaltaan tekemässä katedraalista yhtä keskiaikaisen arkkitehtuurin tärkeimmistä monumenteista Euroopassa.