United States Department of Energy
Ensimmäinen ydinvoimala

Milloin sähköä tuotettiin ensi kerran ydinvoimalla?

Tutkijat kehittivät toisen maailmansodan aikana kilpaa ydinvoimaa aseelliseen käyttöön. Sodan jälkeen tavoite muuttui rauhanomaisemmaksi.

Ydinvoimalla onnistuttiin tuottamaan sähköä ensimmäisen kerran 20. joulukuuta 1951, kun yhdysvaltalainen EBR-ydinreaktori sytytti valon neljään hehkulamppuun.

Alkuun sähkön tuotantomäärä oli siis melko vähäinen, mutta pian reaktorilla pystyttiin tuottamaan riittävästi sähköä valaisemaan koko Idahon autiomaassa Yhdysvalloissa sijainnut voimalaitos.

Ajatus sähkön tuottamisesta ydinenergialla syntyi jo vuonna 1932, jolloin fyysikko Ernest Rutherford keksi, että litiumatomin halkaisussa vapautui valtava määrä energiaa.

Eturivin fyysikot, kuten Albert Einstein ja Niels Bohr, suhtautuivat kuitenkin melko epäillen mahdollisuuteen kesyttää niin valtavia voimia hyödynnettäväksi esimerkiksi sähköntuotannossa. Siitä huolimatta monet tutkijat työskentelivät 1930-luvulla atomienergian valjastamiseksi hyötykäyttöön

Yksi heistä oli Otto Hahn, joka havaitsi vuonna 1938, että uraanin fissiossa (atomin ytimen hajoaminen, toim.) vapautui energiaa miljoonia kertoja enemmän kuin tavallisessa palamisessa. Yhdysvalloissa rakennettiin tämän jälkeen useita ydinreaktoreita, joiden tarkoitus oli lähinnä tuottaa plutoniumia maan ydinaseohjelmaan.

Viisi pahinta ydinvoimalaonnettomuutta

Vain muutamalla maailmassa tapahtuneella ydinvoimalaonnettomuudella on ollut vakavia seurauksia ihmisille tai ympäristölle. Ydinlaitosten turvallisuuteen vaikuttavien tapahtumien vakavuutta ilmaistaan kansainvälisen atomienergiajärjestön laatimalla INES-asteikolla luvuilla 0–7.

Three Mile Island
© U.S. Environmental Protection Agency

5. Three Mile Islandin onnettomuus

Vuosi: 1979
Maa: USA
INES: 5

Three Mile Islandin ydinvoimalassa Pennsylvaniassa tapahtui reaktorin osittainen sulaminen 28. maaliskuuta 1979. Onnettomuus johtui laitteistohäiriöstä, joka aiheutti venttiilivian. Onnettomuus on Yhdysvaltojen historian vakavin ydinonnettomuus. Siinä vapautui radioaktiivista säteilyä, jota pääsi ympäristöön kuitenkin vain vähän.

Brittiläinen ydinvoimala
© Steven Duhig

4. Windscalen onnettomuus

Vuosi: 1957
Maa: Britannia
INES: 5

Lokakuun 10. päivänä vuonna 1957 Pohjois-Englannissa Windscale-ydinreaktorissa syttyi kolme päivää raivonnut tulipalo. Laitos tuotti plutoniumia Britannian ydinaseisiin. Eurooppaan levisi radioaktiivinen laskeuma, jonka arvellaan aiheuttaneen satoja syöpiä. Viranomaiset myönsivät vasta 30 vuotta myöhemmin, että turvallisuustoimet olivat olleet puutteelliset.

Varoituskyltti
© Ecodefense

3. Kyštymin onnettomuus

Vuosi: 1957
Maa: Neuvostoliitto
INES: 6

Yksi pahimmista ydinonnettomuuksista sattui lähellä Kyštymin kaupunkia Majakin laitoksessa, jossa Neuvostoliitto tuotti plutoniumia ydinaseisiin. Syy oli jäähdytysjärjestelmän vika, jota ei ollut korjattu vuoteen. Seurauksena oli valtava räjähdys, joka levitti radioaktiivista materiaalia 300 kilometrin säteelle. Alueen 10 000 asukasta evakuoitiin vasta viikkoa myöhemmin.

Fukushima
© Digital Globe

2. Fukushima I:n onnettomuus

Vuosi: 2011
Maa: Japani
INES: 7

Maaliskuun 11. päivänä 2011 maanjäristys aiheutti 15 metriä korkean tsunamin, joka katkaisi sähköt sekä aiheutti räjähdyksiä ja kolmen reaktorin osittaisen sulamisen Fukushima Daiichi -ydinvoimalassa. Kuolonuhrien määrää ei tiedetä tarkoin, mutta alueelta evakuoitiin jopa 200 000 ihmistä.

Tšernobyl
© Joker345

1. Tšernobylin onnettomuus

Vuosi: 1986
Maa: Neuvostoliitto
INES: 7

Tšernobylin onnettomuus on historian pahin ydinvoimalaonnettomuus. Se tapahtui 26. huhtikuuta reaktorin räjähdettyä. Koska reaktoria ei ollut suojattu betoni- tai teräskuorella, radioaktiivista ainesta purkautui ilmakehään ja levisi ympäri Eurooppaa. Etenkin Ukraina, Venäjä ja Valko-Venäjä saastuivat pahasti, ja 336 000 ihmistä jouduttiin evakuoimaan.

Kansa sai ydinsähköä ensimmäisenä Venäjällä

Toisen maailmansodan jälkeen etenkin Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Neuvostoliitossa alettiin tutkia enemmän myös ydinvoiman käyttämistä rauhan ajan tarkoituksiin.

Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower painotti kuuluisassa puheessaan YK:n yleiskokouksessa tarvetta ydinvoiman hyödyntämiseen ”rauhanomaisesti” esimerkiksi sähköntuotantoon.

EBR I vastasi tarpeeseen pienimuotoisesti vuonna 1951, mutta ensimmäinen yleiseen verkkoon sähköä tuottava ydinvoimala avattiin Neuvostoliitossa, jossa Obninskin ydinvoimalaitos liitettiin sähköverkkoon vuonna 1954.