Yksi maailman suurimmista aarteista nostetaan ylös merenpohjasta
Vuonna 1708 upposi espanjalainen kaleeri, jonka lastina oli 200 tonnia Etelä-Amerikan siirtomaista peräisin olevaa kultaa ja jalokiviä. Nyt Kolumbian hallitus haluaa nostaa aluksen, mutta se ei ole läheskään ainoa, joka uskoo olevansa aarteen omistaja.
Sukeltajat ottivat viime vuonna ensimmäistä kertaa kuvaa joistakin niistä 11 miljoonasta kultakolikosta, joita laivan kerrottiin kuljettaneen.
Kolumbian rannikolla sijaitseva espanjalainen kaljaasi on noussut Kolumbian hallituksen tehtävälistan kärkeen. Aluksen kerrotaan kuljettaneen yhtä maailmanhistorian suurimmista aarteista, jonka kokonaisarvoksi arvioidaan nykyään peräti 130 miljardia euroa.
Kolumbian presidentti Gustavo Petro haluaa saada takaisin valtavan aarteen, joka sisältää muun muassa 11 miljoonaa kultakolikkoa, ja hän on erityisen innokas nostamaan aarteen merestä ennen kuin asettuu uudelleen ehdolle vaaleihin vuonna 2026.
Kolumbian hallitus ei kuitenkaan ole ainoa, joka uskoo olevansa oikeutettu aarteeseen.
Amerikkalaiset aarteenmetsästäjät väittävät, että he löysivät aarteen jo vuonna 1981 ja että heillä on siksi oikeus puoleen sen arvosta. Myös Espanja sekä Kolumbian alkuperäisväestö ovat sitä mieltä, että niiden pitäisi saada pala kakusta.
Kansainväliset jännitteet 200 tonnin kulta-, hopea- ja jalokivimäärän oikeuksista kiehuvat jo yli, vaikka laivaa ei ole vielä edes nostettu.
Britit upottivat aarrelaivan merenpohjaan
Britannian laivasto upotti vuonna 1708 espanjalaisen 62-tykkisen kaljaasin San Josén meritaistelussa Barún niemimaan edustalla Pohjois-Kolumbiassa. Espanjan perimyssota oli raivonnut seitsemän vuotta ja johtanut verisiin taisteluihin maailman suurimpien siirtomaavaltojen välillä.
San José oli lastattu aarteilla, joita espanjalaiset olivat keränneet edellisten kuuden vuoden aikana Etelä-Amerikan siirtomaistaan. Ne oli nyt määrä palauttaa Espanjaan ja käyttää maan jatkuvien sotatoimien rahoittamiseen.
Matkalla ulos satamasta laivaa ja sen saattuejoukkoa odotti viisi suurta englantilaista linjalaivaa. San José koki kohtalonsa, kun sen ruutivarasto sai osuman vihollisen tykeistä ja räjähti. Alus upposi nopeasti valtavine aarteineen, ja vain 11 merimiestä 600:sta selvisi hengissä.
Aluksen poikkeuksellinen lasti on antanut sille lempinimen "haaksirikkojen Graalin malja".
San Josén ja kahden muun aarteita täynnä olleen espanjalaisen kaleerialuksen upottaminen oli suuri voitto briteille.
Neljä osapuolta kiistelee oikeudesta miljardeihin
San José makaa lähes kilometrin syvyydessä, ja sitä pidettiin kadonneena vuoteen 1981 asti, jolloin amerikkalainen pelastusyhtymä Glocca Morra väitti löytäneensä aluksen. Yhtiö oli valmis antamaan hylyn koordinaatit Kolumbian hallitukselle, mutta vain jos se saisi laillisen oikeuden puoleen aarteesta sen löydyttyä.
Sittemmin on syntynyt pitkä oikeuskiista sopimuksen ehdoista sekä kiistä myös siitä, löysikö Glocca Morra todella aluksen. Kolumbian kulttuuriministeri David Correa sanoi [Bloombergin] (https://www.bloomberg.com/news/articles/2023-11-03/colombia-accelerates-plan-to-recover-billions-in-sunken-treasure#xj4y7vzkg {"target":"_blank"}) haastattelussa, että yhtiön toimittamat koordinaatit oli aiemmin tarkastettu ja että "olemme todenneet, ettei siellä ole hylkyä".
Vuonna 2015 Kolumbian hallitus sen sijaan väitti, että se oli löytänyt kaljaasin toisesta salaisesta paikasta. Löytö sai Kolumbian silloisen presidentin Juan Manuel Santosin toteamaan:
"Kyseessä on yksi ihmiskunnan historian suurimmista uponneen kulttuuriperinnön löydöistä."
Katso upea kuvamateriaali hylystä:
Amerikkalaiset olivat kuitenkin eri mieltä ja yrittivät heti ryhtyä oikeustoimiin väittäen, että kaikki on osa samaa löytöä, vaikka koordinaatit eivät olekaan samat.
Yhtiö on vienyt asian välimiesoikeuteen Lontoossa ja vaatii lähes kymmentä miljardia euroa, joka on heidän mukaansa puolet arvioidun aarteen arvosta.
Myös Espanja väittää, että aarteen pitäisi kuulua sille, ja vetoaa siihen, että kyseessä on espanjalainen alus ja lähes 600 espanjalaisen merimiehen hautapaikka. Bolivian alkuperäiskansa Qhara Qhara uskoo myös, että heillä on oikeus osuuteen aarteesta, sillä juuri heidän esi-isänsä joutuivat kaivamaan kultaa ja jalokiviä Etelä-Amerikan kaivoksista espanjalaisille.
Aarteen kohtalosta ei ole vielä täyttä varmuutta, mutta työt aluksen ja sen lastin nostamiseksi merenpohjasta ovat jo käynnissä.
"Presidentti on pyytänyt meitä vauhdittamaan asioita", sanoi Kolumbian kulttuuriministeri Correa.
Onneksi jotkut ajattelevat myös upean löydön arkeologisia näkökohtia. Kolumbian hallitus on ilmoittanut aikovansa perustaa arkeologisen laboratorion, jossa San José ja sen lasti voidaan kunnostaa ennen kuin se asetetaan näytteille kansalliseen museoon.