Mary Rose, yksi kuningas Henrik VIII:n komeimmista ja parhaiten aseistetuista aluksista, upposi 19. heinäkuuta 1545 taistelussa Ranskan laivastoa vastaan Solentinsalmessa Wightsaaren ja Englannin mantereen välillä.
Mary Rose soveltui lähi- ja kaukotaisteluun
Tykit
Kantama: jopa 413 metriä
Paino: jopa 2,2 tonnia
Lukumäärä: 78–91 kpl
Pitkäjouset
Kantama: jopa 328 metriä
Pituus: 1,87–2,11 metriä
Lukumäärä: 250 kpl
Miekat
Kantama: lähitaistelu
Terä: 88,5 cm
Upseerien ase
Aluksen hylky nostettiin merestä vuonna 1982, ja siitä on saatu korvaamatonta tietoa Englannin laivaston varhaisista aluksista ja miehistöistä.
Jousiampujat uhkuivat voimaa
Mary Rosen mukana aaltoihin vajosi satoja miehiä. Vainajien jäännökset saivat levätä pohjamudassa ja -hiekassa rauhassa aina siihen asti, kun hylky ja luut nostettiin 1980-luvulla.
Hylyn yhteydestä on löydetty 92 kokonaista luurankoa.
Varmuudella identifioitujen vainajien joukossa on yksi jousiampuja.
Mies oli lihaksikas ja yli 182 senttimetriä pitkä, kun ajan miesten keskipituus oli 173–174 senttimetriä.
Lihasvoimaa tarvittiin, sillä pitkäjousen jännittäinen vaati jopa 90 kilogramman voiman.
Yhdestä jousiampujasta on tehty 3D-rekonstruktio.
Kun Mary Rosen luulöytöjä verrattiin Norwichin keskiaikaisen hautausmaan luihin, selvisi, että laivan miehistöllä, joista noin kolmannes oli jousiampujia, oli ollut reilusti lihasvoimaa kummassakin olkavarressa.
Hautausmaan vainajilla lihasvoima oli keskittynyt oikeaan olkavarteen.
Puinen kompassi
Mary Rosella palveli jopa 700-henkinen miehistö.
Merimiesten ja sotilaiden lisäksi siihen kuului tykkimiehiä, kokkeja, puuseppiä ja lääkäri.
Erityisammattitaitoa tarvitsi myös navigoija, joka huolehti, että laiva pysyi oikeassa kurssissa.
Navigoija säilytti työvälineitään arkussa laivan pääkannella sijatsevassa hytissä.
Tutkimuksissa arkusta löytyi muun muassa puinen kompassi. Kompassissa oli rautainen neula, jonka navigoija magnetisoi sivelemällä sitä magneettisella raudankappaleella.
Magnetisoitu neula osoitti aina kohti pohjoista.
Pronssiset ja valurautaiset tykit
antoivat Mary Roselle suuren tulivoiman. Niitä varten alukseen oli tehty tykkiportit. Ne olivat uusi keksintö, jonka ansiosta osa tykeistä voitiin sijoittaa alemmille kansille.
Ruuman tynnyrit
sisälsivät miehistölle tarkoitettua ruokaa ja juomaa. Koska vesi pilaantui helposti, juomana oli mietoa olutta. Joka mies sai sitä päivässä 4,5 litraa.
Keihäillä varustautuneet sotilaat
odottivat valmiina laivan kannella. Kun vastustajaa oli ensin pehmitetty tykkitulella ja nuolilla, Mary Rose siirtyi vihollisaluksen viereen, jotta sotilaat pääsivät nousemaan laivaan.
Puuseppä korjasi
ja huolsi laivaa. Hänellä oli oma hytti, jossa oli sänky ja tilaa työkaluarkuille.
Jousiampujat ampuivat jousilla
nuolia ylimmältä kannelta. Yleensä he olivat luukkujen suojassa, mutta luukut poistettiin, kun taistelu alkoi.
Näe Mary Rose
Jotta viisisataa vuotta vanha hylky ei kuivunut ja mennyt pilalle, se pidettiin kosteana ja käsiteltiin haitallisia yhdisteitä poistavalla PEG:llä eli polyetyleeniglykolilla.
Konservontiprosessi kesti 34 vuotta.
Lopputulos on nähtävillä Etelä-Englannissa Portsmouthissa Mary Rose -museossa.