Trieeri eli kolmisoutu oli antiikin aikana kreikkalaisten sotalaivaston iskuvoimaisin alus, ja se oli avainasemassa, kun kreikkalaiset valloittivat Välimeren rannikkokaupunkeja.
Trieeri oli kuin kelluva muurinsärkijä, joka painoi noin 70 tonnia ja jossa oli 170 soutajaa. Suuren soutajajoukon ansiosta alus oli nopea ja pystyi saavuttamaan jopa 10 solmun (18,5 km/h) huippunopeuden.
Täydessä vauhdissa se iskeytyi vihollislaivaan noin sadan tonnin voimalla, mikä riitti useimmiten repimään aluksen kylkeen ammottavan aukon.
Sen jälkeen hyökkäävä trieeri perääntyi ja antoi meren hoitaa loput – tai valmistautui uuteen törmäykseen.
Trieerin piti päästä irrottautumaan vihollisaluksesta nopeasti, jotta vihollinen ei ehtisi iskeä siihen valtaushakoja ja tunkeutua partaan yli laivaan.
Jotta trieerit kestäisivät rajut iskut, ne rakennettiin erittäin jämeriksi ja kestäviksi, ja tutkijoiden arvioiden mukaan yhden trieerin rakentaminen saattoi viedä jopa 6 000 miestyöpäivää.
Törmäyspuskuri kiinnitettiin laivan köliin, keulaan ja kylkien vankkoihin tukilankkuihin.
Näin törmäyksen voima jakautui tasaisesti koko alukseen.
400-luvun lopulla eaa. kreikkalaiset alkoivat rakentaa vieläkin suurempia sotalaivoja, joissa oli tilaa aiempaa useammille ampujille ja merisotilaille.
Näissä suurissa neli- ja viisisouduissa saattoi olla jopa 300 soutajaa.
Soutajat istuivat toisiinsa nähden limittäin sekä korkeus- että pituussuunnassa.
Kreikkalainen trieeri
Pituus:
37 metriä
Leveys:
5,5 metriä
Syväys:
1,25 metriä
Huippunopeus:
väh. 10 solmua
Paino:
70 tonnia
Miehistö:
200 (soutajia, upseereita ja merimiehiä)
170 soutajaa siivitti aluksen vauhtiin
Kolmisoudun valtit olivat nopeus ja ketteryys.
Antiikin trireemien mallin mukaan rakennetulla Olympiaksella tehdyissä koepurjehduksissa 170 kokematonta soutajaa saavutti jopa 9 solmua eli noin 17 kilometrin tuntinopeuden.
Kokenut miehistö ylsi luultavasti vähintään 10 solmuun.
Olympias pystyi myös tekemään täyskäännöksen alle minuutissa.
Olympias-trieerillä vuonna 1987 tehdyt testit osoittivat, että antiikin kreikkalaisten sotalaivat olivat yllättävän nopeita.
Korkeat aallot olivat vaarallisia
Alimmat soutajat istuivat trieerissä vain 60 senttimetriä merenpinnan yläpuolella, ja alus oli siksi hyvin haavoittuvainen myrskyssä.
Purje auttoi soutajia
Suotuisalla tuulella merimiehet saattoivat nostaa purjeet kahteen mastoon, jolloin soutajat saivat levätä.
Puskuri murskasi vihollisen
Laivan keulassa oli metallilevyillä päällystetty törmäyspuskuri, joka puhkaisi reiän vihollisalukseen niin, että siihen alkoi tulvia vettä.