Kreikkalaisten sotalaivat olivat ylivertaisia

Antiikin kreikkalaiset valloittivat lukuisia Välimeren rannikkokaupunkeja. Yksi avain menestykseen olivat kreikkalaisten mahtavat sotalaivat.

Antiikin kreikkalaiset valloittivat lukuisia Välimeren rannikkokaupunkeja. Yksi avain menestykseen olivat kreikkalaisten mahtavat sotalaivat.

Mike Andrews/Bridgeman Images

Trieeri eli kolmisoutu oli antiikin aikana kreikkalaisten sotalaivaston iskuvoimaisin alus, ja se oli avainasemassa, kun kreikkalaiset valloittivat Välimeren rannikkokaupunkeja.

Trieeri oli kuin kelluva muurinsärkijä, joka painoi noin 70 tonnia ja jossa oli 170 soutajaa. Suuren soutajajoukon ansiosta alus oli nopea ja pystyi saavuttamaan jopa 10 solmun (18,5 km/h) huippunopeuden.

Täydessä vauhdissa se iskeytyi vihollislaivaan noin sadan tonnin voimalla, mikä riitti useimmiten repimään aluksen kylkeen ammottavan aukon.

Sen jälkeen hyökkäävä trieeri perääntyi ja antoi meren hoitaa loput – tai valmistautui uuteen törmäykseen.

Trieerin piti päästä irrottautumaan vihollisaluksesta nopeasti, jotta vihollinen ei ehtisi iskeä siihen valtaushakoja ja tunkeutua partaan yli laivaan.

Jotta trieerit kestäisivät rajut iskut, ne rakennettiin erittäin jämeriksi ja kestäviksi, ja tutkijoiden arvioiden mukaan yhden trieerin rakentaminen saattoi viedä jopa 6 000 miestyöpäivää.

Törmäyspuskuri kiinnitettiin laivan köliin, keulaan ja kylkien vankkoihin tukilankkuihin.

Näin törmäyksen voima jakautui tasaisesti koko alukseen.

400-luvun lopulla eaa. kreikkalaiset alkoivat rakentaa vieläkin suurempia sotalaivoja, joissa oli tilaa aiempaa useammille ampujille ja merisotilaille.

Näissä suurissa neli- ja viisisouduissa saattoi olla jopa 300 soutajaa.

Soutajat istuivat toisiinsa nähden limittäin sekä korkeus- että pituussuunnassa.

© DK Images

Kreikkalainen trieeri

Pituus:

37 metriä

Leveys:

5,5 metriä

Syväys:

1,25 metriä

Huippunopeus:

väh. 10 solmua

Paino:

70 tonnia

Miehistö:

200 (soutajia, upseereita ja merimiehiä)

170 soutajaa siivitti aluksen vauhtiin

Kolmisoudun valtit olivat nopeus ja ketteryys.

Antiikin trireemien mallin mukaan rakennetulla Olympiaksella tehdyissä koepurjehduksissa 170 kokematonta soutajaa saavutti jopa 9 solmua eli noin 17 kilometrin tuntinopeuden.

Kokenut miehistö ylsi luultavasti vähintään 10 solmuun.

Olympias pystyi myös tekemään täyskäännöksen alle minuutissa.