U.S. Navy

Atomivoimalla aaltojen alla

Sukellusveneissä oli 1950-luvulle asti yksi merkittävä heikkous – niiden sähkö- ja dieselmoottoreilla sukellusaika oli rajallinen. Siihen tuli muutos Nautiluksen myötä vuonna 1954.

© PJF Military Collection/Imageselect

Aivot keksinnön takana: Perfektionisti pioneeri

Amiraali Hyman Rickover (1900–1986) ehdotti Yhdysvaltojen laivastolle vuonna 1946 ydinvoiman käyttöä sukellusveneissä. Ensijärkytyksestään ­toivuttuaan laivaston johto antoi hänelle tehtäväksi rakentaa Nautiluksen.

Perfektionistina Rickover sai vihamiehiä, mutta hän myös varmisti yhdys­valtalaisten ydinsukellus­veneiden turvallisuuden.

Tutustu ydinsukellusveneen yksityiskohtiin:

Reaktorista työntövoimaa

Reaktori tuotti putkiston kautta ­höyryä sukellusveneen turbiineihin. Turbiinien teho oli 13 400 hevos­voimaa, ja ne pyörittivät aluksen potkureita kahden akselin välityksellä.

Getty Images

Metallivaippa suojaa säteilyltä

Painevesireaktori tuotti voimaa aluksen turbiineille. Reaktoria peittää säteilyltä suojaava paksu metallivaippa.

Getty Images

Miehistö asui mukavasti perässä

Miehistön jäsenet asuivat sukellus­veneen perässä. Sieltä löytyi myös pesukone ja kuivausrumpu, pimiö ja pieni kirjasto.

Getty Images

Ruokasalissa oli jääkone ja elokuvia

Ydinreaktorin tuottaman tehon ansiosta Nautiluksesta voitiin tehdä suurempi kuin aiemmista sukellusveneistä. Sen ruoka­salissa on tilaa jopa 36 ihmiselle. Salia, jossa on myös jukeboksi ja jääkone, on käytetty myös elokuvateatterina.

Getty Images

2021: Nautilus on muistomerkki

25 vuoden palveluksen ja yli 800 000 ­kilometrin jälkeen Nautilus saapui vuonna 1979 viimeistä kertaa satamaan. Siitä ­tehtiin kansallinen muistomerkki, ja se ­asetettiin esille Connecticutiin Submarine Force Library and Museum -sukellusvenekeskukseen, jossa sitä huolletaan yhä.

Victor-ny

Nautilus sai New Yorkissa sankarin vastaanoton palatessaan pohjoisnavalta.

© Granger/Imageselect

Ensimmäinen alus pohjoisnavalla

  1. heinäkuuta 1958 sukellusvene USS Nautilus lähti Pearl Harborin laivastotukikohdasta historialliselle matkalle – sitä ennen yksikään alus ei ollut käynyt pohjoisnavalla. Jään alla ei olisi radioyhteyttä ja alus olisi täysin riippuvainen instrumenteistaan, joihin napaalueen vahva magnetismi voisi vaikuttaa.

Nautilus painui pohjoisnapajäätikön alle 1. elokuuta, ja kaksi päivää myöhemmin kapteeni William R. Anderson saattoi ylpeänä julista: ”Maailman, maamme ja laivaston kunniaksi – pohjoisnapa!”