Ensimmäiset sähköautot kehitettiin jo lähes 200 vuotta sitten eli paljon ennen kuin ensimmäiset bensiiniautot ilmestyivät teille. Skotlantilainen Robert Anderson kehitti 1830-luvulla yhden varhaisimmista sähköautoista. Se oli eräänlainen moottorikäyttöinen vaunu, jossa oli hevosten sijasta suuret akut.
Andersonin ajoneuvon huippunopeus oli noin 12 km/h, mutta sen akkuja ei voinut ladata, joten sen käyttömahdollisuudet olivat varsin rajalliset.
Aidosti käyttökelpoinen sähköauto oli aimo harppauksen lähempänä, kun ranskalainen Gaston Planté kehitti suuren ladattavan akun. Plantén keksintö tasoitti tietä brittiläisen Thomas Parkerin kehittämälle ensimmäiselle sarjavalmisteiselle sähköautolle vuonna 1884 – eli noin kaksi vuotta ennen ensimmäistä kaupallista bensiiniautoa.
Ensimmäiset sähköautot hävisivät bensiiniautoille, jotka soveltuivat paremmin pitkille matkoille.
Bensiiniautot hurauttivat ohi
Sähköautot houkuttelivat, koska ne eivät haisseet eivätkä melunneet yhtä paljon kuin bensiiniautot, ja 1900-luvun taitteessa sähköautoja olikin liikenteessä paljon enemmän kuin polttomoottoriautoja. Pelkästään Yhdysvalloissa oli noin kaksi kertaa enemmän sähkökäyttöisiä autoja kuin bensiiniautoja.
Lopulta sähköautot eivät kuitenkaan pysyneet kilpailijoidensa perässä. Tieverkon laajentuessa yhä useammat autoilijat halusivat ajaa yhä pidempiä matkoja, ja bensiiniautoilla matkanteko oli vaivattomampaa kuin sähköautoilla, joiden toimintasäde oli lyhyt ja latausaika pitkä.
Siksi bensiiniautot syrjäyttivät sähköautot 1900-luvun ensi vuosikymmeninä.
