1900-luvun alussa paljon höyryautomalleja
Varhainen autoteollisuus suosi pitkään höyryä autojen käyttövoimana. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 1902 rekisteröidyistä 909 autosta peräti 485 kulki höyryllä.
Keksijät rakensivat jo 1600-luvulla höyryllä toimivia laitteita, mutta höyrykäyttöisiä autoja alkoi ilmaantua Euroopan ja Yhdysvaltojen teille vasta 1880-luvulla.
Niissä hyödynnettiin höyryvetureista saatuja kokemuksia, ja ne olivat monin tavoin ylivertaisia varhaisiin bensiiniautoihin verrattuna.
Britannian pääministeri lordi Salisbury huippumodernin höyryauton kyydissä vuonna 1902.
Sähköisen starttimoottorin keksiminen vuonna 1912 kuitenkin käänsi tilanteen bensiinikäyttöisten autojen eduksi.
Aiemmin ne oli pitänyt käynnistää kammesta kiertämällä, mikä oli sekä vaikeaa että vaarallista, mutta nyt käynnistämiseen riitti napin painallus.
Höyryautolla taas saattoi lähteä ajamaan vasta odotettuaan ensin, että höyrykoneen vesi alkoi kiehua.
Siipipyörästä mäntähöyrykoneeseen – ensimmäiset autot kävivät höyryllä
1679: Verbiestin leikkikalu
Belgialainen Ferdinand Verbiest rakensi Kiinan keisarin iloksi alkeellisen kulkupelin, jonka renkaita pyöritti höyrykäyttöinen siipipyörä.
1769: Cugnot’n kuorma-auto
Ranskalainen Nicholas Cugnot rakensi höyrykäyttöisen vaunun raskaiden tykkien kuljettamiseen. Siinä oli ensimmäisenä mäntähöyrykone.
1925: Doblen vauhtihirmu
Yhdysvaltalaiset Doblen veljekset kehittivät höyryautoja vuoteen 1931 asti. Steamer Coupe mallin huippunopeus oli peräti 140 km/h.
Bensiinikäyttöisistä autoista tuli myös huomattavasti halvempia ja tehokkaampia, kun Henry Ford aloitti T-Fordien sarjatuotannon.
Viimeisenä höyryautoja valmistanut Doble-niminen yritys meni lopulta konkurssiin vuonna 1931.