Miksi kaksitasoista luovuttiin?
Koneen ketteryys teki kaksitasosta ensimmäisen maailmansodan suosituimman konetyypin, mutta yksitasot menivät lopulta kehityksessä niiden ohi.
Ketterä kaksitaso oli ensimmäisen maailmansodan suosituin lentokonetyyppi.
Kun Wrightin veljekset vuonna 1903 lensivät ensimmäisenä moottoroidulla ilmaa painavammalla lentokoneella, he käyttivät historiallisella lennollaan kaksitasolentokonetta eli konetta, jossa oli kaksi siipeä päällekkäin.
Lentokonevalmistajat suosivat kaksitasoja 1930-luvun lopulle sakka, jolloin yksitasokoneet alkoivat kiilata niiden ohi.
Ilmailun pioneerit kokeilivat eri koneita
Jotkut Wrightien aikalaiset tekivät jo kokeiluja yksitasokoneilla, mutta sen ajan moottorit olivat liian heikkotehoisia ja potkurit liian huonoja pitämään yksitasokoneet turvallisesti ilmassa.
Kaksitasokoneiden suurempi siipipinta-ala antoi enemmän nostetta ja teki niistä yksitasoja ketterämpiä ohjata.
Maailmansotien välillä lentokonetekniikka kehittyi kuitenkin vauhdilla ja moottoreista pystyttiin vähitellen tekemään aiempaa tehokkaampia ja siivistä kestävämpiä.
Tekniikan ja mekaniikan kehityksen ansiosta aerodynaamiset yksitasot alkoivat vallata alaa kaksitasoilta, joiden ilmanvastus oli suurempi ja jotka olivat siksi yksitasoja selvästi hitaampia.