Panoksena elämä
Stapp oli valmistautunut kiihdytystestiin niin hyvin kuin sen aikaisen tiedon valossa oli mahdollista.
Kyseessä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun hän toimi koekaniinina, vaan hän oli istuutunut rakettikelkkaan jo 28 kertaa aiemminkin.
Hän oli murtanut kiihdytyskokeissa muun muassa useita kylkiluitaan ja ranteensa.
Huimapäiset kokeet olivat kuitenkin tuottaneet runsaasti arvokasta tutkimustietoa.
Niiden tarkoituksena oli selvittää, voisivatko hävittäjälentäjät pelastautua heittoistuimen avulla ääntä nopeammin lentävästä lentokoneesta.
Salainen tutkimushanke oli Yhdysvaltojen ilmavoimille erittäin tärkeä, mutta kiihdytyskokeisiin liittyi suuria riskejä.
Koehenkilö saattoi esimerkiksi sokeutua, eikä tutkijoilla tuolloin vielä ollut varmuutta siitä, selviäisikö hän edes hengissä valtavien G-voimien puristuksessa.
Stapp oli silti valmis ottamaan riskin, sillä vaaralliset testit saattaisivat pelastaa myöhemmin ihmishenkiä.
Rakettikelkkatesti kesti kokonaisuudessaan vain 6,4 sekuntia. Täydessä vauhdissa rakettikelkka kiisi nopeammin kuin .45-kaliiperisen aseen luoti.
Kelkan jarrutuksessa Stappiin kohdistuva voima oli 40 kertaa maan vetovoimaa suurempi, ja se vastasi tilannetta, jossa henkilöauto törmää seinään lähes 200 kilometrin tuntinopeudella.
Kun kelkka kokeen jälkeen pysähtyi, Stappin työtoverit kiiruhtivat paikalle, nostivat hänet paareille ja kantoivat hänet ambulanssiin.
Jarrutus oli ollut niin raju, että Stappin silmien pienet verisuonet olivat repeilleet, hänen silmänsä olivat pullistuneet kuopistaan eikä hän nähnyt mitään.
Pieniä hiekanjyväsiä oli tunkeutunut kovassa vauhdissa Stappin suojahaalarin läpi, ja hänen koko kehoaan särki.
Stappin näkökyky alkoi kuitenkin palautua jo sairaalassa, ja seuraavana päivänä hän näki jo lähes normaalisti.
”Näköni palautui, mutta se oli yhtä tuskallista kuin hammasta olisi vedetty ilman puudutusta”, Stapp kuvaili.
Yhdysvaltalaiset lehdet alkoivat kutsua Stappia ”nopeimmaksi mieheksi maan päällä”.
Kun häneltä kysyttiin, miltä tuntui kiitää äänen nopeudella, hän vastasi: ”Se oli aivan kuin tavarajuna olisi törmännyt minuun takaapäin.”