Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Kenkäkauppojen ”säteilevä” idea

1940-luvulla yleistyi uusi tapa varmistaa kenkien sopivuus – röntgenlaite, joka levitti ympärilleen radioaktiivista säteilyä.

National Museums Scotland

1940-luvulla yli 10 000 yhdysvaltalaiseen kenkäkauppaan hankittiin uusi laite, jonka avulla asiakas sai varmasti oikean kokoiset kengät: kenkiä kokeileva asiakas pani jalkansa röntgen­koneeseen, jonka päältä näki, kuinka hyvin jalan luilla oli tilaa kengän sisällä.

VIDEO – Tutustu kenkäkauppojen röntgenlaitteeseen:

Palvelu oli erittäin suosittu, mutta heppoisien laitteiden kanssa päivittäin työskennelleet myyjät altistuivat suurelle määrälle radioaktii­vista säteilyä.

Laitteet kiellettiin lopulta vaarallisina 1970-luvulla.

Wilhelm Conrad Röntgenin keksinnön ansiosta voitiin tarkistaa kenkien sopivuus.

© Flickr.com

Valokuvausta lyhyillä aalloilla

Röntgenkuvauslaite on periaatteessa samanlainen kuin tavallinen kamera. Erona on se, että kamerassa filmin valottaa näkyvä valo ja röntgenlaitteessa käytetään röntgensäteitä.

Röntgensäteet ovat näkyvän valon tavoin sähkömagneettista säteilyä, mutta ne ovat lyhytaaltoisia ja niin runsasenergiaisia, että ne läpäisevät paksujakin materiaaleja.

Röntgensäteiden aallonpituus on 0,001–10 nanometriä, kun taas näkyvän valon aallonpituus on noin 500 nanometriä. Luiden ja elinten näkyminen röntgenkuvassa perustuu siihen, että eri aineet absorboivat röntgenlaitteen lähettämää säteilyä eri tavoin.

Voimakkaasti absorboivat aineet tuottavat kuvauslevylle ”varjon”, joka näkyy kuvassa ympäristöä vaaleampana.

Luut absorboivat sisältämänsä kalsiumin vuoksi säteilyä lihaskudosta enemmän ja näkyvät siksi kuvissa vaaleina. Sisäelimet absorboivat röntgensäteilyä suunnilleen yhtä hyvin kuin niitä ympäröivät lihaskudokset. Elimet saadaan kuitenkin erottumaan ympäristöstään johtamalla niihin varjoainetta, joka imee säteilyä ympäristöä voimakkaammin.

Esimerkiksi ruuansulatuselimistöä kuvattaessa voidaan käyttää liukenematonta bariumsulfaattia, munuaiset tai kilpirauhanen taas saadaan näkyviin ruiskuttamalla verenkiertoon jodiyhdistettä. Röntgensäteet keksi saksalainen fyysikko Wilhelm Conrad Röntgen 1895 tutkiessaan sähkövirran kulkua tyhjiöputkessa.

Hän havaitsi, että elektronisuihkun osuessa putken lasiseinään syntyi säteilyä, joka kulki valoa läpäisemättömien aineiden läpi ja sai valokuvauslevyn tummumaan.

Hän antoi näille ”arvoituksellisille” säteille nimen X-säteet. Röntgen sai keksinnöstään ensimmäisen Nobelin fysiikan palkinnon 1901. Röntgensäteitä käytetään lääketieteen ohella fysiikassa ja tekniikassa mm. aineiden kiderakenteen tutkimiseen.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota