1940-luvulla yli 10 000 yhdysvaltalaiseen kenkäkauppaan hankittiin uusi laite, jonka avulla asiakas sai varmasti oikean kokoiset kengät: kenkiä kokeileva asiakas pani jalkansa röntgenkoneeseen, jonka päältä näki, kuinka hyvin jalan luilla oli tilaa kengän sisällä.
VIDEO – Tutustu kenkäkauppojen röntgenlaitteeseen:
Palvelu oli erittäin suosittu, mutta heppoisien laitteiden kanssa päivittäin työskennelleet myyjät altistuivat suurelle määrälle radioaktiivista säteilyä.
Laitteet kiellettiin lopulta vaarallisina 1970-luvulla.
Wilhelm Conrad Röntgenin keksinnön ansiosta voitiin tarkistaa kenkien sopivuus.
Valokuvausta lyhyillä aalloilla
Röntgenkuvauslaite on periaatteessa samanlainen kuin tavallinen kamera. Erona on se, että kamerassa filmin valottaa näkyvä valo ja röntgenlaitteessa käytetään röntgensäteitä.
Röntgensäteet ovat näkyvän valon tavoin sähkömagneettista säteilyä, mutta ne ovat lyhytaaltoisia ja niin runsasenergiaisia, että ne läpäisevät paksujakin materiaaleja.
Röntgensäteiden aallonpituus on 0,001–10 nanometriä, kun taas näkyvän valon aallonpituus on noin 500 nanometriä. Luiden ja elinten näkyminen röntgenkuvassa perustuu siihen, että eri aineet absorboivat röntgenlaitteen lähettämää säteilyä eri tavoin.
Voimakkaasti absorboivat aineet tuottavat kuvauslevylle ”varjon”, joka näkyy kuvassa ympäristöä vaaleampana.
Luut absorboivat sisältämänsä kalsiumin vuoksi säteilyä lihaskudosta enemmän ja näkyvät siksi kuvissa vaaleina. Sisäelimet absorboivat röntgensäteilyä suunnilleen yhtä hyvin kuin niitä ympäröivät lihaskudokset. Elimet saadaan kuitenkin erottumaan ympäristöstään johtamalla niihin varjoainetta, joka imee säteilyä ympäristöä voimakkaammin.
Esimerkiksi ruuansulatuselimistöä kuvattaessa voidaan käyttää liukenematonta bariumsulfaattia, munuaiset tai kilpirauhanen taas saadaan näkyviin ruiskuttamalla verenkiertoon jodiyhdistettä. Röntgensäteet keksi saksalainen fyysikko Wilhelm Conrad Röntgen 1895 tutkiessaan sähkövirran kulkua tyhjiöputkessa.
Hän havaitsi, että elektronisuihkun osuessa putken lasiseinään syntyi säteilyä, joka kulki valoa läpäisemättömien aineiden läpi ja sai valokuvauslevyn tummumaan.
Hän antoi näille ”arvoituksellisille” säteille nimen X-säteet. Röntgen sai keksinnöstään ensimmäisen Nobelin fysiikan palkinnon 1901. Röntgensäteitä käytetään lääketieteen ohella fysiikassa ja tekniikassa mm. aineiden kiderakenteen tutkimiseen.