Utelias hollantilainen mullisti tähtitieteen
Lasten leikit johdattivat silmälasintekijän keksintöön, jolla oli merkittävä vaikutus maailman vanhimpiin kuuluvan tieteenalan, tähtitieteen, kehitykseen.

Kiikareista on hyötyä monessa paikassa. Toisen maailmansodan aikaan niitä käyttivät niin sotilaat kuin siviilit esimerkiksi lentokoneiden tarkkailuun.
Aikojen alusta asti kaikki suuret kulttuurit ovat pohtineet tähtitieteellisiä ilmiöitä, ja monissa uskonnoissa auringolla, kuulla, tähdillä ja planeetoilla on ollut tärkeä merkitys. Esimerkiksi Lakota-intiaaneilla Pohjois-Amerikassa oli aurinkotanssina tunnettu rituaali.
Tähtitiedettä pidetään yhtenä vanhimmista tieteenaloista, mutta sen kehitys kiihtyi toden teolla vasta tiedonhaluisen hollantilaisen idean myötä.
Kolme hollantilaista sai saman loistoidean
Kolme hollantilaista keksi kaukoputken toisistaan tietämättä vuonna 1608. Yksi heistä oli silmälasintekijä Hans Lippershey, joka ennätti ensimmäisenä patentoimaan keksintönsä.
Lippersheyn keksinnön alkuperästä liikkuu monia tarinoita. Laajimmalle levinneen teorian mukaan hän näki lasten asettavan leikeissään kaksi linssiä peräkkäin, jolloin he näkivät kaukaisen tuuliviirin aivan kuin läheltä.
Kolme kertaa suurentavista hollantilaisista kaukoputkista tuli haluttua tavaraa.