Utelias hollantilainen mullisti tähtitieteen
Lasten leikit johdattivat silmälasintekijän keksintöön, jolla oli merkittävä vaikutus maailman vanhimpiin kuuluvan tieteenalan, tähtitieteen, kehitykseen.
Kiikareista on hyötyä monessa paikassa. Toisen maailmansodan aikaan niitä käyttivät niin sotilaat kuin siviilit esimerkiksi lentokoneiden tarkkailuun.
Aikojen alusta asti kaikki suuret kulttuurit ovat pohtineet tähtitieteellisiä ilmiöitä, ja monissa uskonnoissa auringolla, kuulla, tähdillä ja planeetoilla on ollut tärkeä merkitys. Esimerkiksi Lakota-intiaaneilla Pohjois-Amerikassa oli aurinkotanssina tunnettu rituaali.
Tähtitiedettä pidetään yhtenä vanhimmista tieteenaloista, mutta sen kehitys kiihtyi toden teolla vasta tiedonhaluisen hollantilaisen idean myötä.
Kolme hollantilaista sai saman loistoidean
Kolme hollantilaista keksi kaukoputken toisistaan tietämättä vuonna 1608. Yksi heistä oli silmälasintekijä Hans Lippershey, joka ennätti ensimmäisenä patentoimaan keksintönsä.
Lippersheyn keksinnön alkuperästä liikkuu monia tarinoita. Laajimmalle levinneen teorian mukaan hän näki lasten asettavan leikeissään kaksi linssiä peräkkäin, jolloin he näkivät kaukaisen tuuliviirin aivan kuin läheltä.
Kolme kertaa suurentavista hollantilaisista kaukoputkista tuli haluttua tavaraa.
Koe kahdella linssillä johti uuteen keksintöön.
30 kertaa suurentava versio kaukoputkesta
Galileo Galilei kopioi keksinnön vuonna 1609 Italiassa ja valmisti 30 kertaa suurentavan kaukoputken, jonka nykyään tunnemme teleskooppina.
Tällä teleskoopilla Galilei teki ensimmäiset merkittävät havainnot Jupiterin kuista ja auringonpilkuista.
Teleskoopin objektiivilasilla oli kuitenkin rajoituksensa. Sillä näki vain neljänneksen kuun pinnasta, ja linssissä oli vihertävä heijastus lasin sisältämän raudan vuoksi.
Kaukoputkesta teleskooppiin
Johannes Kepler yritti vuonna 1611 kehittää teleskooppia, joka näyttäisi katseltavan kohteen tarkempana – hän ei kuitenkaan onnistunut ponnistuksissaan.
Keplerin teleskoopista tuli mielenkiintoinen vasta vuonna 1630, kun Christoph Scheiner kehitti sitä edelleen ja löysi oikean tekniikan tarkemman ja paremman näkymän saamiseksi. Teleskoopista tuli hyödyllinen työväline tähtitieteessä, koska sen avulla oli helpompaa tutkia planeettoja läheltä.
Keplerin mielenkiinto tähtitieteeseen heräsi ehkä, kun hän lapsena havainnoi suurta komeettaa, joka vuonna 1577 kiinnosti kaikkia Euroopan johtavia tiedemiehiä.
Moderni kaukoputki tarjoaa kristallinkirkkaan näkymän
Kaukoputken ja sen myötä kiikarien kehitykseen ovat vaikuttaneet muun muassa Christian Huygens ja Isaac Newton, ja nykyään teleskoopeilla pystytään näkemään miljardien valovuosien päässä olevia galakseja.
Optiset laitteet ovat hyödyntäneet muutakin kuin tähtitiedettä. Ihminen on luonnostaan utelias, ja kautta historian ihmiset ovatkin pyrkineet tutkimaan maailmaa ja sen tuntemattomia kolkkia.
Löytöretkeilijät ovat lähteneet sinne, missä kukaan ei ole ennen käynyt, ja uteliaat tulisielut ovat kirjoittaneet historiaa.