Ihmiset ovat yrittäneet ennustaa tulevaa ammoisista ajoista lähtien. Muinaiset babylonialaiset tähystivät taivaalle kuvitellen, että tähtien ja planeettojen sijainti voisi tarjota välähdyksen tulevasta, ja roomalaiset tulkitsivat enteitä eläinten sisälmyksistä.
Astrologia on yhä voimissaan, mutta sisälmykset ovat vaihtuneet unien tulkintaan, tarotkortteihin ja kahvinporoihin.
Kiinnostus tulevaisuuden ennustamiseen vain kasvoi 1800-luvulla, kun höyrykoneen keksiminen osoitti, miten nopeasti maailma voi muuttua. Höyrykäyttöiset veturit mahdollistivat matkustamisen mantereiden halki ennätysajassa, ja höyrylaivat halkoivat valtameriä tyynelläkin säällä.
Jules Vernen ja H. G. Wellsin kaltaiset kirjailijat julkaisivat suosittuja romaaneja, joissa he kuvailivat tulevaisuuden teknologioita, ja vuonna 1899 ranskalainen piirtäjä Jean Marc Côté esitti oman visionsa vuoden 2000 maailmasta.
Côté ei ollut ennustaja, mutta hän kuvitteli oman aikansa keksintöjen perusteella, millaista elämä olisi sata vuotta myöhemmin. Hän osui hämmästyttävän usein oikeaan – ja muun muassa ennakoi lentokelpoisen helikopterin kehittämisen 1900-luvulla.
HELIKOPTERI
Jean Marc Côté visioi, että vuonna 2000 sotilaat tarkkailisivat vihollisen liikkeitä helikoptereista.
Helikopterit kohoavat ilmaan
Piirtäjä Jean Marc Côté yhdisti kaukonäköisesti tietonsa kuumailmapalloista Leonardo da Vincin helikopteriluonnokseen vuodelta 1489. Näiden kahden laitteen perusteella hän piirsi lentävän koneen, jossa lentäjä on potkuriin kiinnitetyssä korissa.
Ensimmäinen toimiva helikopteri esiteltiin Berliinissä 39 vuotta sen jälkeen, kun Côté oli julkaissut piirroksensa. Sen ohjaimissa istui koelentäjä Hanna Reitsch, joka suunnitteli toisen maailmansodan lopulla Hitlerin kuljettamista turvaan helikopterilla.
LENTÄVÄ POSTINKANTAJA
Piirroksen postimies pysyy nähtävästi paikoillaan ilmassa ilman minkäänlaista propulsiovoimaa, koska hänen etupotkurinsa ei pyöri.
Posti kulkee ja Kusti lentää
Postipalvelujen ennustamisen suhteen Côté osui hieman harhaan, sillä nykyään sähköposti on pitkälti korvannut fyysiset kirjeet.
Aivan pieleen Côtén visio ei kuitenkaan mennyt. Yhdysvaltalainen verkkokauppajätti Amazon on nimittäin jo vuodesta 2013 testannut pakettien toimittamista droonien avulla. Ehkäpä pian kaikki paketit kuljetetaan koneellisesti ilman postiljoonia.
PANSSAROITU ILMALAIVA
Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset pommittivat Lontoota ilmalaivoista. Niihin oli helppo osua, ja vuoteen 1917 mennessä britit olivat ampuneet alas 77 saksalaisten 115:sta ilmalaivasta.
Zeppeliinit hallitsevat ilmatilaa
Saksalainen upseeri, kreivi Ferdinand von Zeppelin kehitteli 1890-luvulla ohjattavaa jäykkärunkoista ilmalaivaa, ja ensimmäinen valmistui vuonna 1900. Se innoitti Côtéa piirtämään oman visionsa ilmailun tulevaisuudesta.
Hän ennusti, että ilmalaivat hallitsisivat ilmatilaa sekä rauhan aikana että sodassa. Hän kuitenkin sivuutti useita von Zeppelinin keksinnön heikkouksia: Ilmalaivat olivat hitaita, suuria ja helppoja ampua alas, ja panssarointi vain pahentaisi ongelmia.
ÄÄNIKIRJAT
Visio siitä, että lapset ja nuoret voisivat tulevaisuudessa opiskella äänikirjojen avulla, on käynyt toteen.
Äänikirjat valtaavat luokkahuoneet
Äänikirjojen suosio on räjähtänyt viime vuosina, ja näyttää siltä että äänikirjoina ja podcasteina kuunneltavan oppimateriaalin ja viihteen kysyntä vain kasvaa.
Côté ennusti tämän kehityksen ja visioi, että teksti voitaisiin muuntaa ääneksi kirjoille tarkoitetulla ”lihamyllyllä”. Nykyään äänikirjojen tuottamiseen tarvitaan kuitenkin joko kertoja, joka lukee tekstin ääneen, tai tietokone, joka tuottaa äänen automaattisesti.
VALASBUSSI
Vaikka sukellusveneet alkoivat yleistyä 1900-luvun alussa, niissä ei ole hyödynnetty käyttövoimana valaita.
Vedenalainen matkailu on arkipäivää
Sukellusveneen osalta Côté valitsi erilaisen lähestymistavan kuin kirjailija Jules Verne romaanissaan Kapteeni Nemo: Merten syvyyksissä.
Vernen Nautilus on paljon lähempänä nykyisiä sukellusveneitä kuin sinivalaat, joita Côté visioi sukellusveneiden käyttövoimaksi. Lisäksi vedenalainen matkustaminen on mahdollista vain harvoille, kuten tutkijoille, laivastolle ja rikkaille seikkailijoille.
ROBOTTIRÄÄTÄLI
Kone, joka ompelisi vaatteita edullisesti ja nopeasti asiakkaan mittojen mukaan, on edelleen pelkkä unelma.
Mittatilausvaatteet valmistuvat hetkessä
Teollistumisen seurauksena koneellinen sarjatuotanto oli yleistä jo Côtén elinaikana. Piirtäjä kuvittelikin, että tulevaisuudessa koneet pystyisivät hoitamaan myös vaativampia tehtäviä, kuten yksilöllisesti räätälöityjen vaatteiden valmistamisen.
Robottiräätälien sijasta kehitys johtikin standardikokoisiin valmisvaatteisiin. Hyvällä tahdolla Côtén visiota voidaan periaatteessa soveltaa 3D-tulostimeen.
MATKAILUAUTO
Vaikka Côtén ”matkailuvaunu” on talon kokoinen, piirtäjä ei kyennyt mahduttamaan kuljettajaa sisätiloihin.
Koti saa pyörät alleen
Yksi Côtén eniten oikeaan osuneista visioista oli ajatus siitä, että tulevaisuudessa taloja voitaisiin liikutella paikasta toiseen. Nykyään monet lomailevat matkailuautossa, jossa on sängyt, wc, keittiö ja pieni oleskelutila.
Côtén höyrykäyttöinen ajoneuvo markiiseineen, parvekkeineen ja kattoterasseineen muistuttaa kuitenkin enemmän liikkuvaa kylpylähotellia kuin asuntoautoa. Kömpelöllä ”taloautolla” luoviminen nykyajan ruuhkissa olisi painajainen taitavallekin kuljettajalle.
KEMISTIKOKKI
Maailman parhaiden ravintoloiden gastronomit hyödyntävät nykyään tiedettä luodessaan uusia ruokalajeja.
Kemistit tekevät taikojaan keittiössä
Côtén idea on looginen: kun tiede selvittää kaikkien aineiden koostumuksen, ruokaa voidaan valmistaa laboratorioissa.
Côté ei pystynyt kuvittelemaan keinolihan kaltaisia keksintöjä, mutta hänen visionsa osuu silti hyvin lähelle nykyajan todellisuutta.
ILLALLISJUHLAT
Piirtäjä ennusti ruuan muuttuvan, mutta tarjoilu hoidettiin edelleen aivan kuten kuningatar Viktorian aikaan.
Illallisella tarjotaan pillereitä
Looginen seuraus Côtén visioimista kemiallisesti valmistetuista elintarvikkeista oli se, että ruoka tarjottaisiin pillerien muodossa.
Pillerit tunnettiin jo Rooman valtakunnassa, sillä kirjailija Plinius vanhempi kuvaili jo ensimmäisellä vuosisadalla jaa. terveellisiä ainesosia sisältäviä pillereitä eli piluloita.
Pillerit eivät nykyäänkään ole korvanneet aterioita, mutta niitä käytetään esimerkiksi lisäravinteina.
KONEORKESTERI
Vaikka muusikot korvattiin koneilla, piirtäjä ei sentään korvannut oopperalaulajia roboteilla.
Sähköinen orkesteri viihdyttää yleisöä
Côté uskoi edistyksen mullistavan myös taiteen. Hän oli nähnyt mekaanisen pianon sekä mekaanisia soittokojeita, joten hän oletti, että tulevaisuudessa samaa periaatetta sovellettaisiin koko orkesterin mittakaavassa.
Siinä hän erehtyi. Orkesterit koostuvat yhä elävistä muusikoista, eivätkä ohjelmoidut syntetisaattorit voi milloinkaan korvata ihmisten luovuutta.
VIDEO: Mekaaninen orkesteri musisoi
YDINVOIMA
Côtén piirros vuodelta 1899 saattaa hyvinkin olla ensimmäinen esimerkki ydinenergian rauhanomaisesta käytöstä.
Radium korvaa polttopuun
Aviopari Pierre ja Marie Curie löysi alkuaine radiumin vuonna 1898 – eli vuotta ennen Côtén yllä olevaa piirrosta. Piirtäjä oli kiinnostunut radiumista, joka näytti tuottavan lämpöä loputtomiin ja jota voitaisiin kenties käyttää tulisijoissa polttopuiden sijaan.
Ydinvoima on nykyään yleinen energiamuoto, mutta Côté ei tiennyt radioaktiivisesta säteilystä, joka estää radioaktiivisten aineiden turvallisen kotikäytön.
KALOJEN KILPA-AJOT
Piirroksesta ei käy ilmi, miten vedenalaisen kisan kilpailijat ohjaavat kalojaan.
Kilpa-ajot aaltojen alla
Laukkakilpailut olivat 1800-luvulla suosittua ajanvietettä, ja Côté kävi niissä luultavasti itsekin, sillä hän visioi, että tulevaisuudessa niitä järjestettäisiin merenpohjassa.
Ajatus suurilla kaloilla ”ratsastamisesta” vaikuttaa pähkähullulta, ja on erittäin epätodennäköistä, että niin koskaan tehtäisiin. Useimmat suuret kalat ovat petoja, jotka eivät taatusti sietäisi satuloita ja kuolaimia.
LENTÄVÄT PALOMIEHET
Piirtäjä ei ottanut huomioon sitä, että palomiesten siipien synnyttämä ilmavirta lietsoisi tulen roihuun.
Siivekkäät pelastajat sammuttavat tulipaloja
Kuten niin monia kautta historian, Côtéakin kiehtoi ajatus lentämisestä. Hän oli varma, että tulevaisuudessa ihmiset pystyisivät lentelemään ympäriinsä siivet selässään.
Côté uskoi lentokyvystä voivan olla hyötyä monissa tilanteissa, kuten tulipalojen sammuttamisessa korkeissa rakennuksissa. Vaikka rakettireput ovatkin nykyään todellisuutta, niitä ei vielä voi käyttää arkielämässä. Niinpä palomiesten on yhä turvauduttava tikkaisiin päästäkseen sammuttamaan tulipaloja tornitaloissa.
VEDENALAINEN KROKETTI
Taiteilija kuvitteli, että vedenalaista krokettia pelattaisiin samaan tapaan kuin perinteistä krokettia nurmikentällä.
Pihapeliä merenpohjassa
Nykyään kroketti on melko harvinainen kesähuvitus, mutta Côtén aikana sillä oli tärkeä sosiaalinen tehtävä. Nuoret miehet ja naiset pelasivat innokkaasti krokettia, koska krokettikentällä he saattoivat jutella ja flirttailla suht vapaasti.
Côté uskoi kroketin suosion säilyvän – ja pelin siirtyvän tulevaisuudessa veden alle. Säädyllisyyskäsitysten muutos romahdutti kuitenkin kroketin merkityksen pariutumisessa, ja mailan heilauttaminen veden alla olisi joka tapauksessa lähes mahdotonta.
LOKKIKALASTUS
Lokit elävät rannikoilla, sillä niiden pääasiallinen ravinto – ihmisruuan tähteiden lisäksi – on kala.
Lokkeja pyydetään siimoilla
Tämä piirros on yksi Côtén hämmentävimmistä: siinä kolme sukeltajaa pyytää lokkeja siimoilla. Syöttinä he käyttävät matoja.
On vähintäänkin epävarmaa, voisiko tällä tavalla pyydystää lokkeja, ja lisäksi on syytä kysyä, miksi joku ylipäätään haluaisi tehdä niin. Lokit eivät ole mitään suurta herkkua, ja vaikka olisivatkin, niitä on helpompi ampua rannalta.
SADONKORJUUAUTOMAATTI
Kaukonäköinen piirtäjä päätteli jo 1800-luvulla, että tulevaisuudessa maataloudessa tarvittaisiin paljon vähemmän työvoimaa.
Sato korjataan täysin automaattisesti
Yrittäjä Cyrus McCormick esitteli vuonna 1831 niittokoneen, joka kykeni niittämään viljaa ja sitomaan korret lyhteiksi – urakka, johon oli siihen saakka tarvittu 12–14 ihmistä. Côté visioi keksinnön innoittamana itsestään liikkuvan puima- ja lyhteidensitomiskoneen.
Côtén kuvitelmissa yksi ainoa viljelijä pystyi tulevaisuudessa keräämään satonsa pelkästään vipuja vääntämällä. Aivan niin pitkällä ei vielä olla, mutta puimurien radio- ja GPS-ohjaus on jo täyttä totta.
ÄLYPUHELIN
Hyvä mielikuvitus auttoi taiteilijaa visioimaan nykypäivän älypuhelimia muistuttavan laitteen jo 1930-luvulla.
Elämä on siirtynyt mobiiliin
Tämä kuva ei ole Côtén kynästä, vaan sen piirsi eräs toinen taiteilija 1930-luvulla. Hänen visiossaan jokaisella on oma kannettava puhelin, joka mahdollistaa jopa facetimen eli videopuhelut käsipeiliä muistuttavan näyttönsä avulla.
Puhelimen ja kuulokkeiden kömpelöä kokoa lukuun ottamatta piirtäjä osui noin 90 vuotta sitten lähes tismalleen oikeaan. Nykyään on varsin tavallista, että ihmiset uppoutuvat tavatessaankin vain älypuhelimiinsa välittämättä muista.