Du Pont halusi kiillottaa kilpeään
Nailonsukat valloittivat maailman hetkessä, mutta vallankumouksellista materiaalia oli kehitelty yli 10 vuotta resursseja säästelemättä.
Vuonna 1927 Du Pont perusti tutkimusosaston ja palkkasi sen johtoon lahjakkaan Harvard-tutkijan Wallace Hume Carothersin. Carothers halusi testata saksalaisen kemistin Hermann Staudingerin uutta teoriaa polymeereistä eli molekyyliketjuista, joita saattoi kasvattaa lähes loputtoman pitkiksi.
”Määrärahoilla ei ole rajaa. Voin käyttää niin paljon rahaa kuin haluan, eikä kukaan kysele, mihin käytän aikani”, Carothers kirjoitti ystävälleen.
Du Pontilla riitti rahaa, sillä yritys oli maailman suurin ruudin, dynamiitin ja TNT:n valmistaja ja se oli käärinyt suuria voittoja ensimmäisen maailmansodan asekaupoista.
Sodan jälkeen yritys halusi kuitenkin rakentaa itselleen ihmisläheisempää imagoa.
Pian kävi ilmi, että Carothers oli lähellä mullistaa koko tekstiilituotannon. Du Pont jätti jo vuonna 1930 laveasti muotoillun patenttihakemuksen, jossa kuvattiin ”taipuisia, vahvoja ja elastisia” kuituja, joita voisi käyttää esimerkiksi harjoissa, filmeissä ja tekstiileissä.
Yritys valmisti jo yhtä tekokuitua, viskoosia, jota myytiin nimillä tekosilkki tai raion. Muiden sen ajan tekokuitujen, kuten sellofaanin ja selluloidin, tapaan viskoosiakin valmistettiin liuotetuista kasvikuiduista eli selluloosasta.
Carothersin kehittelemä materiaali oli sen sijaan valmistettu hiilestä, vedystä, hapesta ja typestä täysin synteettisesti.
1930-luvulla muodikkailla naisilla oli valittavinaan kaksi materiaalia, kun he olivat ostamassa hienoja sukkia: ensisijaisena pidetty silkki, joka oli kallista mutta haurasta, ja raion, jota pidettiin halpana korvikkeena.
Miljoonat naiset kaipasivat hyvin istuvia ja kulutusta kestäviä sukkia.
Du Pont päättikin jo kehitystyön varhaisessa vaiheessa, että uutta keksintöä lähdettäisiin kehittämään nimenomaan sukkien suuntaan. Matka laboratoriosta kaupan hyllylle oli kuitenkin pitkä.
Vuonna 1934 Du Pontin tutkijaryhmä onnistui tuottamaan käyttökelpoista lankaa nailonmassasta.
Ensimmäiset yritykset neuloa sukkia tuottivat vain muodottomia pötkylöitä, mutta sitten kehittäjät keksivät vetää kudoksen naisen jalan muotoisen lestin päälle ja muotoilla sitä lämmön avulla.