Teollinen vallankumous käynnistyi Britanniassa 1700-luvun puolivälissä, kun moni teknologinen edistysaskel mahdollisti tuotannon tehostamisen ja lisäämisen muun muassa maataloudessa ja tekstiiliteollisuudessa.
Ajan merkittäviä keksintöjä olivat kehruukone ja kutomakone, joiden ansiosta britit saivat vakaan johtoaseman Euroopan tekstiilintuottajamaiden joukossa.
Tutustu tuon ajan kutomatehtaaseen – jossa lapset tekivät hengenvaarallista työtä:
Samaan aikaan vasta kehitetty höyrykone avasi uusia, ennen näkemättömiä mahdollisuuksia kuljetusalalla, kun höyrykäyttöiset laivat ja veturit alkoivat kuljettaa tavaroita ja ihmisiä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.
Lisäksi höyrykoneen ansiosta voitiin rakentaa koneita, jotka korvasivat lihasvoiman teollisuudessa.
Teollistuminen ja markkintalous kulkivat käsi kädessä
Teknologisen kehityksen vanavedessä brittiläinen taloustieteilijä Adam Smith julkaisi vuonna 1776 teoksen Kansojen varallisuus, joka muokkasi taloudellista ajattelua Britanniassa. Smith puhui yhteiskuntataloudesta, jossa markkinavoimat ja kilpailu olivat liikkeellepanevia voimia.
Teoriasta tuli Britannian kansantalouden kulmakivi, ja se antoi briteille etulyöntiaseman Euroopassa, jossa muiden maiden taloudet olivat konservatiivisempia ja säännellympiä.
Teollistumisen tuulet puhalsivat Britteinsaarilta 1800-luvun alussa Manner-Eurooppaan, ensin Belgiaan ja sitten Ranskaan, ja saksalaiset valtiot seurasivat pian perässä.
