Wilhelm Schickard alkoi rakennuttaa mekaanista ”laskukelloa”, jolla voitaisiin suorittaa yhteen- ja vähennyslaskuja. Laite kuitenkin tuhoutui tulipalossa ennen valmistumistaan, eikä Schickardin suunnitelma koskaan toteutunut.
Ensimmäisen toimivan laskukoneen rakensi vasta 22-vuotias ranskalainen Blaise Pascal vuonna 1645. Hän kehitti laitteen avuksi verotoimistossa työskentelevälle isälleen.
Laskukone sai innostuneen vastaanoton
Laskukone otettiin ilolla vastaan Euroopan tiedepiireissä. Koneesta tehtiin erilaisia versioita, joiden avulla saattoi laskea yhteen desimaalilukuja tai senaikaisia monimutkaisia ranskalaisia mitta- ja rahayksiköitä.
Suuresta innostuksesta huolimatta laitteen kysyntä oli vähäistä, sillä kone oli rakennettava käsityönä ja oli siksi varsin kallis. Se ei myöskään ollut kovin käytännöllinen, sillä se suoritti vain yhteenlaskuja ja muita laskuja tehtäessä oli laskettava aputoimituksia päässä.
Niinpä Pascalin laskukone, joka tunnettiin nimellä ”pascaline”, jäi rikkaiden leluksi, eikä niitä rakennettu kuin parikymmentä. Laskukoneen läpimurto koitti 1800-luvulla, jolloin koneisiin tarvittavia komponentteja voitiin alkaa valmistaa sarjatuotantona.
