M. Evans/Scanpix

Milloin liekinheitin on keksitty?

Richard Fiedler kehitti liekinheittimen jo vuonna 1901, ja ensimmäisessä maailmansodassa erityiset liekinheitinyksiköt osoittautuivat tehokkaaksi aseeksi hyökkäyksissä vihollisen juoksuhautoihin.

Saksan armeija otti ensimmäisenä liekinheittimen käyttöön ensimmäisessä maailmansodassa tehdäkseen lopun länsirintaman asemasodasta.

Berliiniläinen keksijä Richard Fiedler oli kehittänyt jo vuonna 1901 laitteen, joka ruiskutti palavaa nestettä.

Hän sai armeijalta rahoitusta, ja vuonna 1905 voitiin aloittaa testit.

Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä vuonna 1914 saksalaisilla pioneerijoukoilla oli käytössään muutamia liekinheittimiä, ja ensimmäiset vaikuttavat tulokset niillä saatiin aikaan 28. helmikuuta 1915.

Tuolloin ensimmäinen erityinen liekinheitinjoukkue hyökkäsi ranskalaisten juoksuhautoihin.

Varhaista liekin­heitintä käyttämään tarvittiin kaksi sotilasta. Hyökkäykset tehtiin etumaisista juoksuhaudoista.

© The U.S. National Archives and Records Administration

On vain myytti, että liekinheitin itsessään olisi leimahtanut rovioksi osuman saadessaan.

Tavalliset polttoainesäiliön lävistävät luodit eivät näet olleet riittävän kuumia sytyttääkseen öljyn.

Liekinheittimen käyttäminen oli silti erittäin vaarallista, koska sen kanssa oli päästävä hyvin lähelle vihollista.

Liekinheitinkieltoa ei noudatettu

Sillä oli 12 pientä käsikäyttöistä ja kaksi suurempaa liekinheitintä, jotka osoittautuivat tehokkaiksi aseiksi.

Liekit itsessään olivat harvoin kuolemaksi, mutta ne pelästyttivät sotilaat pakenemaan avoimeen maastoon, missä heidät tapettiin.

Saksalaiset kehittivät liekinheittimiä aina vuoteen 1918 asti.

Yksi versio oli vuoden 1916 pyöreämuotoinen Wechselapparat, joka oli paljon ­kevyempi kantaa kuin aiemmat mallit.

Sodan päätyttyä Versaillesin rauhansopimus kielsi liekinheitinten käytön aseina, mutta niin saksalaiset kuin ­liittoutuneet käyttivät niitä paljon myös toisen maailmansodan aikana.

Liekinheittimen kantama oli rajallinen, joten sen käyttäjien oli ryömittävä huomaamatta lähelle vihollista.

Süddeutsche Zeitung Photo/Shutterstock

Sytytys

tapahtui vuoden 1916 Wechsel­apparat-liekinheittimessä automaattisesti öljyn ruiskutessa suuttimesta.

Süddeutsche Zeitung Photo/Shutterstock

Painesäiliö

oli täynnä ponnekaasua, joka painoi öljyn letkusta suurella voimalla. Liekinheittimen kantama oli enimmillään 18 metriä.

Süddeutsche Zeitung Photo/Shutterstock

Polttonestesäiliö

sisälsi 12 litraa helposti syttyvää öljyä. Pyöreää säiliötä kuljetettiin selässä.

Süddeutsche Zeitung Photo/Shutterstock