Lounais-Englannissa sijaitsevasta Cornwallista on noin 3 560 kilometriä Newfoundlandiin Kanadan itärannikolla. Suuresta etäisyydestä huolimatta keksijä Guglielmo Marconin radiovastaanotin sieppasi kolme Atlantin yli lähetettyä heikkoa piippausta – morseaakkosten S-kirjaimen – ja todisti siten radiolennättimen potentiaalin.
Päivä oli 12. joulukuuta 1901, ja siitä alkoi radion aikakausi, jolloin sähkeitä ja pian myös puhetta ja musiikkia voitiin välittää langattomasti ilman halki.
Saavutus teki Marconista maailmankuulun, vaikka todellisuudessa hän oli napannut idean kollegaltaan.
Keksijänero Nikola Tesla oli jo 1800-luvun lopulla patentoinut suuren osan Marconin radiossaan hyödyntämästä tekniikasta. Tesla suhtautui plagiointiin kuitenkin tyynesti:
”Marconi on oiva veikko. Hän käyttää 17:ää minun patenttiani.”
Tesla uskoi keksintönsä tuovan hänelle vielä sekä tunnustusta että rahaa.
”Herra Marconi on aasi!” Keksijä Nikola Tesla pysyi rauhallisena riidellessään patenteistaan Marconin kanssa. Vain kerran hän menetti malttinsa.
Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Marconi väitti kivenkovaan, ettei hän tiennyt mitään Teslan keksinnöistä, ja niinpä häntä pidetään radion keksijänä.
Mutta voiko todella olla niin, että maailma ylistää väärää miestä?
Ylemmässä kuvassa oleva Guglielmo Marconi (1874–1937) sai kunnian radion keksimisestä, vaikka hänen radionsa perustui Nikola Teslan (1856–1943) keksintöihin.
PUOLESTA JA VASTAAN: Oikeus ratkaisi kiistan
Marconi vastasi plagiointisyytöksiin väittämällä, ettei hän ollut tiennyt mitään Teslan keksinnöistä.
Yhdysvaltojen patenttivirasto hylkäsi usean vuoden ajan Marconin patenttihakemukset sillä perusteella, että vastaavat patentit oli jo myönnetty Teslalle. Vuonna 1904 virasto kuitenkin muutti kantaansa ja kumosi Teslan patentit. Patentit myönnettiin nyt Marconille. Syitä päätökseen ei tiedetä.
Fysiikan Nobelin palkinto myönnettiin vuonna 1909 Marconille tunnustuksena hänen työstään ”langattoman lennättimen” kehittämiseksi. Tesla suuttui Nobel-komitean päätöksestä ja nosti vuonna 1914 kanteen Marconia vastaan. Tuloksetta.
Jo vuonna 1894 Tesla oli lähettänyt radiosignaalin laboratoriostaan New Yorkista 80 kilometrin päähän Hudsonjoen varrella sijaitsevaan West Pointiin.
Teslan oikeusjuttu vuonna 1914 ei tuottanut tulosta. Syynä eivät olleet hänen perustelunsa vaan se, ettei hänellä ollut rahaa käydä oikeutta.
Yhdysvaltain korkein oikeus totesi vuonna 1943, että Nikola Tesla oli radiolähettimen todellinen keksijä. Tapaus päätyi korkeimpaan oikeuteen jo edesmenneen Marconin perustaman yhtiön haastettua Yhdysvaltojen liittovaltion oikeuteen patenttirikkomuksesta. Teslalle oikeuden päätöksestä ei ollut iloa, sillä hän oli kuollut muutamaa kuukautta aikaisemmin.
Markkinointi on yhtä tärkeää kuin itse keksintö
Yhdysvaltojen korkein oikeus siis totesi Nikola Teslan olevan radion todellinen keksijä, mutta vain harva tietää sen. Tesla oli nero, joka keksi muun muassa tavan hyödyntää vaihtovirtaa sekä kaukosäätimen ja neonvalon, mutta häntä petkutettiin.
Teslan krooninen rahapula, hauras mieli ja erikoinen elämäntapa tekivät hänestä yleisen pilkan kohteen 1900-luvun alkupuoliskolla. Lopullisesti hänet leimattiin mielipuoleksi, kun hän rakastui valkoiseen kyyhkyseen ja otti piti sitä kotona lemmikkinään.
27-vuotias Marconi oli paljon edustavampi. Hän oli italialaisen maanomistajan poika ja hänen äitinsä polveutui irlantilaisesta viskidynastiasta, minkä vuoksi hänellä ei ollut vaikeuksia rahoittaa työtään. Hän oli myös hyvin määrätietoinen ja ymmärsi markkinoinnin merkityksen. Hän tiesi, miten herättää lehdistön kiinnostuksen.
MYYTINMURSKAAJIEN TUOMIO:
Harmin paikka, Tesla!
