Silmälasit, keksinnöt, historia

Linssit tekivät maailmasta terävämmän

Silmälasit mullistivat ihmisen toimintamahdollisuudet varsinkin vanhemmalla iällä, mutta niiden keksijä on jäänyt historian hämärään.

Silmälasit mullistivat ihmisen toimintamahdollisuudet varsinkin vanhemmalla iällä, mutta niiden keksijä on jäänyt historian hämärään.

Davis Lees/Getty Images
  1. helmikuuta 1306 pappi Giordano da Rivalto seisoi saarnastuolissa Santa Maria Novella -kirkossa Firenzessä ja piti saarnan, joka sai pienen mutta kuitenkin erityisen paikan historiassa. Hänen saarnansa nimittäin sisälsi vanhimman tunnetun viittauksen näköä parantaviin ”silmälaseihin”.
”Ei ole kulunut kahtakymmentä vuottakaan siitä, kun keksittiin taito tehdä silmälasit, yksi hyödyllisimmistä taidoista maailmassa.” Pappi Giordano da Rivalto, 1306

Giordano da Rivalto julisti, että ”ei ole kulunut kahtakymmentä vuottakaan siitä, kun keksittiin taito tehdä silmälasit, yksi hyödyllisimmistä taidoista maailmassa”.

Da Rivalto totesi myös: ”Olen tavannut miehen, joka ensimmäisenä keksi tämän taidon ja valmisti silmälasit, ja olen puhunut hänen kanssaan.”

Valitettavasti da Rivalto ei maininnut kyseisen miehen nimeä.

Joitakin vuosia myöhemmin, vuonna 1313, Alessandro della Spina -niminen munkki kuoli Pisassa. Häntä koskevissa asiakirjoissa kirjoitettiin, että della Spina pystyi valmistamaan minkä tahansa esineen itse nähtyään sen vain kerran.

Lisäksi kerrotaan: ”Hän näki erään toisen tekemät silmälasit, ja koska tämä henkilö ei halunnut jakaa keksintöään muiden kanssa, hän opetteli niiden valmistuksen itse ja hyväntahtoisesti jakoi valmistamiaan silmälaseja muille.”

Silmälasit, keksinnöt, historia

Toisella veronkantajista Marinus van Reymerswaelen maalauksessa 1500-luvulta on silmälasit nenällään.

© Davis Lees/Getty Images

Käyttö yleistyi

Edelleenkään alkuperäisen keksijän nimeä ei mainittu. Della Spinan hyväntahtoisuuden ansiosta silmälasit kuitenkin yleistyivät nopeasti Firenzen etuoikeutettujen joukossa. Pian silmälasit ilmestyivät myös taiteeseen viisauden ja hienostuneisuuden symbolina.

Ensimmäiset silmälasit olivat kuperat linssit – eli keskeltä paksuimmat – ja valmistettu läpinäkyvästä mineraalista, kuten kvartsista tai beryllistä, joka hiottiin sopivaksi. Nämä linssit toivat avun kahteen yleisimpään näköongelmaan, kaukonäköön ja ikänäköön. Linssit kiinnitettiin luusta, metallista tai jopa nahasta tehtyihin kehyksiin.

Silmälasien käyttö levisi hitaasti Italiasta Alankomaihin, Saksaan, Espanjaan ja Ranskaan. Englannissa perustettiin vuonna 1629 ”Spectacle Makers Company” eli silmälasien valmistajien yhtiö. Sen vaakunassa oli kolmet silmälasit ja motto ”A Blessing to the Aged” – siunaus iäkkäille.

Noihin aikoihin silmälasit olivat jo saaneet vankan jalansijan Länsi-Euroopassa, vaikka ne olivat edelleen erittäin kalliita ja siten vain harvojen ulottuvilla.

Ikä ja sairaudet heikentävät näköä, mutta se ei ole estänyt ihmisiä lukemasta edelleen ja tekemästä pikkutarkkoja töitä. Jo roomalaiset keksivät käyttökelpoisen suurennuslasin.

Silmälasit, keksinnöt, roomalainen, orja
©

Roomalaiset: Orjat näkivät puolestasi

Vuonna 100 eaa. roomalainen ylimys valitti, ettei pystynyt enää lukemaan iän heikentämän näkönsä vuoksi ja että orjien piti lukea hänelle ääneen. Kirjailija Seneca keksi oivan ratkaisun: hän luki ”kaikki Rooman kirjat” vettä sisältävän lasikulhon läpi, sillä se suurensi kirjaimet.

Print Collector/Getty Images

silmälasit, keksinnöt, arabit, lukukivi
©

Arabit: Lukukivi suurensi kirjaimet

Muslimitieteilijät tutkivat muun muassa valon taittumista lasista ja kvartsista. Siitä ei ollut pitkä matka lasin hiomiseen niin, että se oli alta tasainen ja päältä kupera. Niin sanottuja lukukiviä käytettiin suurentamiseen 800-luvulta alkaen.

Ziko van Dijk

Silmälasit, keksinnöt, monokkeli
© Shutterstock

Britit: Suurta muotia 1800-luvulla

Yksinkertainen monokkeli on paljon silmälaseja nuorempi keksintö. Niitä alkoivat 1700-luvulla käyttää esimerkiksi kirja-antikvariaattien pitäjät tutkiessaan teoksen aitoutta. Niistä tuli muotia Britanniassa noin 1830-luvulta alkaen.

Shutterstock

800-luvun lukukivi

Silmälasit eivät ole suinkaan täysin eurooppalainen keksintö. Niin sanottu lukukivi eli eräänlainen suurennuslasi, joka asetettiin suoraan tekstin päälle, keksittiin jo 800-luvulla Espanjassa Córdobassa. Abbas Ibn Firnasin keksimää lukukiveä käytettiin sitten kaikkialla arabimaailmassa.

Kairossa elänyt matemaatikko ja tutkija Alhazen kuului myös optiikan pioneereihin. Hän kirjoitti uraa uurtavassa kirjassaan vuonna 1021, miten kupera linssi suurensi sen läpi katseltavan kohteen.

Myöhemmin arabikauppiaat veivät keksinnön mukanaan Aasiaan. 1200-luvun lopulla venetsialainen Marco Polo kirjoitti matkakertomuksessaan Kiinasta, että ikääntyneet henkilöt keisarin hovissa käyttivät lukiessaan nenällään kehyksissä olevia suurennuslaseja.

Jos lasien käyttö oli tuolloin jo vakiintunut käytäntö, on todennäköistä, että keksintö on huomattavasti vanhempi. On kuitenkin mahdotonta tietää, hiottiinko kiviä näkövirheiden mukaan ja missä laajuudessa tällaisia laseja käytettiin.

Silmälasit, historia, keksinnöt

Näyttelijä Barry Humphries tuli tunnetuksi roolissaan ”Dame Ednana” erikoisine laseineen.

© Shutterstock

Riippumatta siitä, kuka käyttökelpoiset silmälasit ensimmäisenä keksi, niistä on kuitenkin ollut suuri apu ihmisille heidän arkielämässään. Lasin hiomisen taito on lisäksi luonut pohjaa muille keksinnöille, kuten mikroskoopille ja kaukoputkelle, jotka ovat olleet merkittävässä roolissa tieteen vallankumouksessa.

Näiden 1500- ja 1600-luvulla kehitettyjen uusien instrumenttien ansiosta ihminen pystyi tutkimaan kehon pienimpiäkin rakennusosia ja universumin suurimpia arvoituksia.