Vuonna 1877 kehitetty fonografi tallensi ja toisti ääntä.

Levysoitin: Miten vanha levysoitin on?

Mistä lähtien ääntä on voitu tallentaa ja kuunnella?

Edisonin fonografi oli levysoittimen edeltäjä

Musiikin ystävien on syytä olla kiitollinen yhdysvaltalaiselle Thomas Edisonille, joka keksi paitsi sähkölampun, mikro­fonin ja filmikameran myös laitteen, ­jolla saattoi sekä kuunnella että tallentaa ääntä.

Edisonin fonografi, joksi hän keksintöään nimitti, esiteltiin julkisesti vuonna 1877, kun keksijä meni ilmoit­tamatta Scientific American -lehden toimituk­seen, kokosi fono­grafin käyttökuntoon ja väänsi sen kyljessä olevasta kammesta.

"Hyvää päivää. Miten ­voitte? Mitä pidätte fono­grafista?" kuului laitteen ­suuresta äänitorvesta.

Emile Berlinerin gramofoni syrjäytti fonografin

Edisonin fonografissa ääni toistettiin metallisylinteriltä eikä levyltä, kuten myöhemmässä gramofonissa. Tinapaperilla päällystettyä sylinteriä kiersi kapea ura, ja kun sylinteri pyöri pituusakselinsa ympäri, äänirasian neula myötäili uran pienen pieniä epätasaisuuksia muuntaen ne ääneksi, jonka äänitorvi toisti. Fono­grafissa oli myös toinen neula, jonka avulla ääntä ­voitiin tallentaa.

Edisonin fonografin teollinen tuotanto alkoi vuonna 1878, ja hän kehitti keksintöään jatkuvasti. Tinapaperi kesti vain muutaman toiston, ja niinpä Edison korvasi tinapaperi­sylinterin kestävämmillä vahalieriöillä.

1900-luvun alussa Emile Berlinerin kehittelemä gramofoni syrjäytti Edisonin fonografin. Gra­mofoni toisti ääntä sellakka­levyltä, joita oli huomatta­vasti helpompi valmistaa ja varas­toida kuin vahalieriöitä.

Ehkä sinua kiinnostaa...