Maailman ensimmäiset neonvalot syttyivät Yhdysvalloissa Chicagon maailmannäyttelyssä vuonna 1893, kun serbialainen keksijä Nikola Tesla kytki sähkövirran neonkaasulla täytettyyn lasiputkeen.
Teslan neonputkesta ei tullut kaupallista menestystä, mutta vuonna 1912 ranskalainen Georges Claude keksi myydä neonvaloputken mainokseksi pariisilaiselle parturille.
Pioneer Clubin neonvalomainos Las Vegasissa on kaupungin kuuluisimpia.
Yleisö ihastui hehkuvaan valoon, jota alettiin pian kutsua ”nestemäiseksi tuleksi”, ja neonvaloputkien myynti alkoi kasvaa Euroopassa räjähdysmäisesti.
Vuonna 1923 neonvalomainokset otettiin käyttöön myös Yhdysvalloissa, kun losangelesilainen Packard-autokauppias osti Claudelta kaksi mainosvaloa.
Geisslerin putki toimi samoin kuin neonvaloputki, mutta sen käyttöikä oli lyhyempi.
Los Angelesista tuli pian maailman ”neonvalopääkaupunki” ja valot loistivat etenkin Hollywoodissa.
Teslan neonputki perustui saksalaisen fyysikon Heinrich Geisslerin vuonna 1857 keksimään Geisslerin putkeen, jonka ideana oli myös sähkön johtaminen jalokaasuun.
”Neonvaloja” on monen värisiä, sillä niissä käytetään neonin lisäksi mm. heliumia ja ksenonia ja eri jalokaasut loistavat eri aallonpituuksilla.