Useimpien historioitsijoiden mukaan ranskalaiset huonekalupuusepät valmistivat ensimmäiset bideet (ranskaksi bidet) 1600-luvun lopulla.
Bideen keksijäksi mainitaan usein Christophe Des Rosiers, joka teki huonekaluja Ranskan kuningasperheelle.
Historiallisten asiakirjojen mukaan hän ainakin asensi bideen ”Aurinkokuninkaalle” eli Ludvig XIV:lle ja hänen vaimolleen madame de Maintenonille vuonna 1710.
Ajatuksena oli ilmeisesti ollut kehittää huonekalu, joka helpottaisi sekä naisten että miesten alapesua.
Ranskan kielen bidet merkitsee pientä ratsua ja viittaa istuma-asentoon.
Perinteiseen kylpyammeeseen verrattuna istuimeen upotettu pesuvati oli paljon käytännöllisempi, ja siitä tulikin suosittu Ranskan yläluokan parissa.
Vuosina 1789–99 tapahtuneen Ranskan vallankumouksen jälkeen koristeellisesta makuuhuoneen huonekalusta tuli bordellien vakiovaruste.
Se nopeutti prostituoitujen peseytymistä asiakkaiden välillä.
Tämä tuotti bideelle huonon maineen, mikä voi selittää sitä, että se ei koskaan kunnolla lyönyt itseään läpi esimerkiksi Pohjois-Euroopassa.
Etelä-Euroopassa ja Lähi-idässä bidee yleistyi 1800-luvulla ja on yhä yleisesti käytössä.
Myöhemmin bideeseen liitettiin käsipumppu, josta vesi suihkusi suoraan ylös.