Krøyerin kuulat: Aku Ankka oli keksijää edellä
Kun tanskalaiskeksijä halusi patentoida uponneiden laivojen nostamiseen liittyvän ideansa, kävi ilmi, että vastaava menetelmä oli jo keksitty – Ankkalinnassa.
Aku Ankka -piirtäjä Carl Barks keksi laivan nostokeinon vuonna 1949, mutta Karl Krøyer (kuvassa) sai urallaan yli 300 patenttia.
Oli vuosi 1964, ja Kuwaitin kaupungin päättäjät olivat epätoivon partaalla: kaupungin satamaan oli uponnut rahtilaiva, jossa oli lastina yli viisituhatta lammasta.
Erityisen hankalan tapauksesta teki se, että kaupunki sai juomavetensä satamassa olevan puhdistuslaitoksen kautta.
Mikäli ongelmaa ei ratkaistaisi nopeasti, lampaiden ruhot pilaisivat juomaveden.
Kuwaitilaiset pyysivät apua, ja pian erilaisia ideoita alkoi tulvia läheltä ja kaukaa.
Voittajaksi nousi tanskalaisen keksijän Karl Krøyerin mielikuvituksellinen idea: hän halusi pumpata uponneen aluksen täyteen kevyitä EPS- eli stryroxkuulia, jotka saisivat sen lopulta nousemaan pintaan kuin korkin konsanaan.
Uponneessa laivassa oli lastina yli 5 000 lammasta.
Hullu idea toimi
Krøyerin nerokas tapa käyttää styroxkuulia teki hänestä kuuluisan etenkin kotimaassaan Tanskassa.
Kuwaitin tapauksessa kuulia valmistettiin kaupungin satamassa, missä ne lastattiin laivaan ja pumpattiin putkea pitkin satama-altaan pohjalla lojuvaan hylkyyn.
Pähkähullulta vaikuttava menetelmä toimi. Uponneeseen alukseen pumpattiin kuudessa viikossa 27 miljoonaa solumuovikuulaa, kunnes se lopulta nousi kohosi pintaan.
Tieto Krøyerin Kuwaitissa saavuttamasta menestyksestä levisi nopeasti ympäri maailmaa, ja pian hänen kuuliaan käytettiin nostamaan Grönlannin edustalle uponnut kuunari.
Menetelmä oli Ankkalinnasta tuttu
Krøyer haki menetelmälleen patenttia, ja Britanniassa ja Saksassa se onnistuikin.
Alankomaissa hän kuitenkin törmäsi yllättävään ongelmaan.
Paikalliset patenttiviranomaiset olivat ilmeisesti sarjakuvien ystäviä, sillä he muistivat nähneensä vastaavan menetelmän aikaisemminkin – nimittäin vuonna 1949 ilmestyneessä Aku Ankka -lehdessä.
Pöytätennispallot-tarinassa (julkaistu suomeksi vuonna 1958) Aku veljenpoikineen nostaa laivan vastaavalla keinolla.
Ankat tosin käyttävät nostamiseen pingispalloja eivätkä solumuovikuulia, mutta viranomaisten mielestä ero oli liian vähäinen, ja Krøyerin hakemus hylättiin.
Patentin saamisen ehto on, että patentoitavan menetelmän täytyy poiketa oleellisesti muista tunnetuista menetelmistä.
Pöytätennispallot-tarinan piirtäjä oli legendaarinen Carl Barks, jonka kynästä on lähtöisin moni muukin klassinen ankkatarina.
Barks on myös luonut monia Ankkalinnan keskeisiä asukkaita, kuten Roope Ankan, Hannu Hanhen ja Karhukoplan.
Keksijä oli hyvä häviäjä
Krøyer joutui tunnustamaan tappionsa Aku Ankalle, eikä hän Alankomaiden päätöksen jälkeen saanut menetelmäänsä patentoitua muuallakaan.
Hän suhtautui kuitenkin tappioonsa tyynesti ja tapetoi kylpyhuoneensa seinät Pöytätennispallot-tarinan suurennoksilla.
Lohtua toi kenties se, että Krøyer sai kuitenkin patentin laivan nosto-operaatiossa käytetylle pumpulle.