Ketkä käyttivät ensimmäisinä jalustimia ratsailla?

700-luvulla jalustimet yleistyivät ja niiden myötä ratsuväen käyttö levisi kaikkialle Eurooppaan Aasiasta, jossa näppärä keino tukea ratsastajan tasapainoa oli tunnettu jo vuosisatoja.

700-luvulla jalustimet yleistyivät ja niiden myötä ratsuväen käyttö levisi kaikkialle Eurooppaan Aasiasta, jossa näppärä keino tukea ratsastajan tasapainoa oli tunnettu jo vuosisatoja.

William H. Riggs

Monet pitävät jalustimia yhtenä ihmiskunnan historian tärkeimmistä keksinnöistä, sillä ne mullistivat sodankäynnin.

Jalustinten avulla ­ratsastajat pysyivät paremmin ­tasapainossa satulassa ja pystyivät taistelemaan rajummin putoamatta.

Jalustimet saapuivat Eurooppaan ­varhaiskeskiajalla.

Arkeologit ovat löytäneet haudoista Unkarista jalustimia, jotka on ajoitettu suunnilleen 600-luvulle.

Eurooppalaiset tutustuivat jalustimiin todennäköisesti Unkariin asettuneiden euraasialai­sten avaaripaimentolaisten kautta.

3500 eaa.:

Hevonen kesytettiin nykyisen Kazakstanin alueella.

700 eaa.:

Assyrialaiset alkoivat käyttää ensimmäisinä topatuista huovista tehtyjä satuloita.

200 eaa.:

Intialaiset virittivät ­hevosen selän yli köyden, jonka molemmissa päissä oli silmukka. ­Siihen mahtui tosin vain isovarvas.

Avaarit taas olivat omaksuneet jalustimet luultavasti ­Kiinasta, jossa ne kehitettiin Jin-­dynastian kaudella 200–400-luvuilla ja josta ne levisivät muualle Aasiaan.

Euroopan varhaisimmat kirjalliset maininnat jalustimista ovat ­peräisin sotataitoa käsittelevästä Strategikon-teoksesta, joka on mahdollisesti Bysantin keisari Maurikioksen (539–602) kirjoittama.

Siinä kuvaillaan ­keisarillisen ratsuväen varusteita ja todetaan, että satu­lasta tuli roikkua kaksi ”rautaista askelmaa”.

Historioitsija George T. Dennisin mukaan maininta osoittaa, ettei bysanttilaisilla vielä ollut erillistä jalustimia tarkoit­tavaa sanaa ja että jalustimet olivat näin ollen luultavasti Bysantissa ­tuohon aikaan aivan uusi tuttavuus.