Vuonna 1804 saksalaissyntyinen keksijä Friedrich Winzer sai patentin kaasuvalaisimelleen ja alkoi markkinoida kaasulamppuja Lontoon katuvalaistukseen öljylamppujen sijaan.
Hän vaihtoi nimensä englantilaisemmalta kalskahtavaksi Frederick Winsoriksi ja mainosti muun muassa lentolehtisissä kaasuvaloa parannuskeinoksi esimerkiksi astmaan ja kasvien hidaskasvuisuuteen.
Kaasuvalolla oli myös vastustajansa. He pilkkasivat Winsorin keksintöä humpuukiksi ja väittivät, että kaasulamput olivat räjähdysherkkiä ja vaarallisia paitsi terveydelle myös siveellisyydelle ja kuningashuoneelle.