Arkiv & Shutterstock

Ihmeen ihanat atomit

1950-luvun Yhdysvalloissa lapset leikkivät radioaktiivisella uraanilla isien kaivaessa kotipihaan bunkkeria. Kokosimme neljän kohdan kuvakatsauksen menneestä ydinhuumasta.

1950-luvun Yhdysvalloissa ydinenergian mahdollisuuksia pidettiin rajattomina. Suhtautuminen uuteen teknologiaan sai lähes fanaattisia piirteitä, ja huuma ulottui niin rakennusalaan kuin viihteeseenkin.

Kokosimme atomihuumasta neljän kohdan kuvaesityksen, josta saa hyvän käsityksen siitä, miten kauas olemme tulleet sodanjälkeisen ajan iloisesta optimismista.

1. Radioaktiivisuutta lapsille

Myös leikkikaluvalmistajat lähtivät mukaan atomihuumaan, ja etenkin pojille markkinoitiin atomiaiheisia leluja.

Lapsiystävällinen atomi

Sarjakuvat, kuten ”Andyn atomiseikkailut”, opettivat lapsille, ettei ydinvoima ollut lainkaan niin vaarallista kuin jotkut väittivät.

Gilberton/comicbookplus.com

Uraani on kivaa

Leikkikalusetti ”Atomic Energy Lab” oli todennäköisesti maailman vaarallisin lelu. Se sisälsi tarvikkeet minikokoiseen ydinreaktoriin, jossa käytettiin radioaktiivista uraania.

A.C. Gilbert Company

2. Koeräjäytyksiä turisteille

Armeijan ydinkokeet olivat suosittuja yleisötapahtumia, ja tuhannet amerikkalaiset matkasivat Nevadaan seuraamaan niitä.

”Näe oikeiden atomien räjähtävän kappaleiksi!”

Linja-autot kuljettivat kansalaisia Nevadan autiomaahan seuraamaan armeijan ydinkokeita paikan päällä. Tiedemiesten uusimpia saavutuksia pääsi todistamaan kolmella dollarilla.

Arkiv

Päättäjätkin paikalla

Tiedeväki ja poliitikot saivat seurata koeräjäytyksiä aitiopaikalta.

U.S. Department of Energy

Sienipilvi valloitti showbisneksen

Las Vegas sijaitsi melko lähellä Nevadan ydinkoealuetta, ja kasinokaupunki lähti innolla mukaan atomihuumaan. Kasinojen tanssityttöjen joukosta valittiin vuosittain ”Miss Atomipommi”.

The Killers, Warren Fu

3. Yhteiskunta astuu atomiaikaan

1950-luvulla Yhdysvalloissa uskottiin, että useimmat koneet ja laitteet autoista jääkaappeihin toimisivat tulevaisuudessa ydinvoimalla.

Tuottavaa tuhoa

Ydinkokeilla oli muitakin kuin sotilaallisia tavoitteita. Niillä pyrittiin todistamaan, että koko yhteiskunta hyötyi ydintutkimuksesta.

Atomienergia lähti kiertueelle

Siviiliväestö sai tutustua atomienergian tarjoamiin mahdollisuuksiin maata kiertävissä ”Rauhan atomit”-busseissa.

Ed Westcott/DOE

Atomipommit tienraivaajina

Poliitikot halusivat käyttää ydinpommeja suurten rakennusurakoiden yhteydessä satama-altaiden ja vuorten raivaamiseen, mutta ajatus jäi testien asteelle. Valtavat pommikuopat todistavat yhä testeistä.

Getty Images

Ydinreaktori pellin alla

Atomiautot olivat monien autovalmistajien haaveuni, ja niiden uskottiin voivan kulkea jopa 8  000 kilometriä yhdellä ainoalla ”latauksella”. Ydinkäyttöiset autot jäivät kuitenkin haaveeksi, sillä tutkijat eivät pystyneet kehittämään tarpeeksi pieniä reaktoreita.

Ford

4. Ydinsota – ei mitään hätää!

Viranomaiset väittivät kansalle, että hyvin varustautumalla ydinsodasta saattoi selvitä helposti elossa.

Lasten suojautumislaulu

Bert-kilpikonna opetti lapsia suojautumaan atomipommilta. Sen tunnussävelmää myytiin äänilevyillä.

Getty Images & Archer Productions

Pulpetti suojasi räjähdykseltä

Opetuselokuvat ja harjoitukset uskottelivat lapsille, että pöydän tai jonkin muun huonekalun alla he olivat turvassa atomipommin räjähdykseltä.

Bunkkeri kotipihaan

Hallitus kannusti kansalaisia rakentamaan pihalleen maanalaisia pommisuojia ja varaamaan niihin ruokaa pariksi viikoksi. Sen jälkeen radioaktiivinen laskeuma olisi ehtinyt haihtua pois ja ulkona olisi taas turvallista.

Getty Images

Siivu sienipilveä

Armeija juhli operaatio Crossroadsiksi kutsutun ydinkokeen onnistumista suurella sienipilvikakulla. Radioaktiivisen säteilyn vaaroista vaiettiin visusti.

Getty Images