Apinat sotkevat Amerikan historiaa

50 000 vuotta vanhat kivityökalut uhkasivat romuttaa vakiintuneen käsityksen ihmisen saapumisesta Amerikkaan – kunnes argentiinalaisilla tutkijoilla välähti.

50 000 vuotta vanhat kivityökalut uhkasivat romuttaa vakiintuneen käsityksen ihmisen saapumisesta Amerikkaan – kunnes argentiinalaisilla tutkijoilla välähti.

Shutterstock

Luolamaalaukset Pedra Furadan arkeologisessa kohteessa todistavat, että Koillis-Brasiliassa eli ihmisiä noin 12 000 vuotta sitten.

Nuo merkit ihmisestä tukevat yleisesti hyväksyttyä teoriaa siitä, kuinka metsästäjä-keräilijät vaelsivat Pohjois-Amerikkaan viime jääkauden ollessa laajimmillaan 19 000–26 500 vuotta sitten ja levittäytyivät sieltä vähitellen yhä pidemmälle Etelä-Amerikkaan.

Olikin siis melkoinen yllätys, että Pedra Furadasta löytyi yhtäkkiä 50 000 vuotta vanhoja työkaluja, yksinkertaisia lyömävälineitä, joita olivat mitä ilmeisimmin käyttäneet kivikautiset metsästäjä-keräilijät. Löytö uhkasi romuttaa teorian siitä, milloin ihminen levittäytyi Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Nyt kaksi tutkijaa on kuitenkin keksinyt, mistä oikein on kyse: työkalut eivät olekaan ihmisten käyttämiä.

© Tiago Falótico

Työkaluja, joita on pidetty ihmisen tekeminä

© Tiago Falótico

Kapusiiniapinoiden käyttämiä työkaluja

Asialla olivatkin apinat

”Tutkimustemme mukaan Pedra Furadasta ja muilta läheisiltä kaivauksilta löydetyt esineet eivät ole peräisin ihmisiltä vaan kapusiiniapinoilta, jotka ovat 50 000 vuotta sitten avanneet niillä pähkinöitä”, selittää Federico Agnolin Argentiinan luonnontieteellisestä museosta Buenos Airesista.

”Nämä oletetusti 50 000 vuotta vanhat, oletetusti ihmisten tekemät työkalut ovat aivan samanlaisia kuin apinoiden yhä käyttämät työkalut”, Agnolin selittää.