1. Idea muovikoneesta
Ensimmäiset Lego-palikoiden versiot vuonna 1949 olivat onttoja eivätkä kiinnittyneet toisiinsa kovinkaan hyvin.
Ole Kirk Christiansen oli tyytyväinen koneen sylkäistessä muoviesineen ulos. Oli vuosi 1946, ja brittiläisen Windsor-konetehtaan myyjä esitteli huippumodernin muovin ruiskuvalukoneen ominaisuuksia.
Tanskalainen lelutehtailija ymmärsi koneen mahdollisuudet Christiansenin perheen Lego-yrityksessä. Kun edustaja esitteli mukanaan tuomia brittiläisen leluyrityksen muovipalikoita, Christiansen haistoi menestyksen.
Christiansen osti koneen 30 000 kruunulla eli vajaalla 90 000 nykyeurolla. Kolme vuotta myöhemmin Lego myi ensimmäisen muovisen lasten rakennussarjansa, jonka nimi oli Automatic Binding Brick.
2. Putkirakenne ratkaisi
Perustajan Ole Kirk Christiansenin pojan Godtfred Kirk Christiansenin alkuperäinen patenttihakemus niin sanotulle ”leikkikalurakennusosalle”.
Ensimmäiset Lego-palikoiden versiot eivät olleet vakaita. Kun Lego-rakennelmaa, esimerkiksi taloa, siirsi, palaset usein irtosivat toisistaan.
Esikuvansa, brittiläisen Kiddicraftin, palikoiden mukaan ensimmäiset Lego-palikat olivat onttoja ja niiden päällä oli 2 x 4 tappia. Kun toinen Lego-palikka asetettiin kahdeksan tapin päälle, palikat kiinnittyivät toisiinsa – mutta myös irtosivat helposti.
Ole Kirk Christiansenin poika Gotfred suunnitteli uuden rakenteen: Lego-palikkaan tuli sisälle pienet putket, joilla se napsahti tiukasti kiinni toiseen palikkaan mutta oli myös helppo irrottaa.
Iltapäivällä 28. tammikuuta 1958 Lego lähetti hakemuksen Tanskan patentti- ja tavaramerkkilaitokseen. Hakemuksen käsittely maksoi 24 kruunua.
Muotoilu oli niin toimiva, ettei Lego ole sittemmin muuttanut sitä.
3. Manuaalit vauhdittivat leikkiä
Lego laati ensimmäisenä rakennussarjoilleen opaskirjat. Yksi ensimmäisistä oli lentokoneen rakennussarjan manuaali.
Tuolloin leluissa ei ollut manuaaleja, ja Legon rakennussarjoissa oli vain kuvia pakkauksen päällä – esimerkiksi lentokone tai talo.
Vuonna 1955 Lego alkoi tuoda merkkinoille erityisiä mallisarjoja, kuten Esso-bensa-aseman. Joissakin paketissa oli yksinkertaiset nelivaiheiset rakennusohjeet.
Lego liitti vuonna 1965 ensimmäisenä 4-sivuisen manuaalin rakennussarjaan 320-2: punaisista ja valkoisista paloista koottavaan 2-moottoriseen lentokoneeseen. Kahdella sivulla annettiin ohjeet muihin vaihtoehtoihin, kuten myllyn rakentamiseen.
4. Paloista tuli yhteensopivia
Lego valmistaa vuosittain noin 75 miljardia palikkaa. Kaikki Lego-palikat ovat yhteensopivia, vaikka ne olisivat eri rakennussarjoista.
Gotfred Kirk Christiansen kehitti Leikkijärjestelmän. Idea syntyi tapaamisessa Magasin Du Nord -tavaratalon leluostajan kanssa.
”Surkea ala, kun siinä ei ole sitten minkäänlaista järjestelmää”, ostaja Troels Petersen oli valittanut Gotfredille.
Sanat saivat Gotfredin miettimään muotoilua ja tuotantoa niin, että Lego-palikat olisivat rakennussarjasta riippumatta yhteensopivia toistensa kanssa.
Kaikkia Lego-palikoita vuodesta 1958 lähtien voi käyttää kaikissa nykyisissä rakennussarjoissa.
5. Muovista ihmisiä
Pienoishahmot toivat Lego-leikkeihin uuden ulottuvuuden. Ne ovat tehneet teemasarjoista, kuten Lego Avaruus vuodelta 1978, suosittuja.
1960-luvulla Legon rakennussarjoista tuli monimutkaisempia ja yksityiskohtaisempia, ja niillä pystyi rakentamaan kokonaisia kaupunkeja taloineen, katuineen ja pienine puineen. Jotain kuitenkin puuttui: ihmiset.
Kun Lego esitteli vuonna 1978 pienoishahmot, niillä ei ollut kasvoja, sukupuolta eikä liikutettavia raajoja. Ne kuitenkin lisäsivät teemasarjojen, kuten myös astronautteja sisältävän, saman vuoden Lego Avaruus -sarjan, suosiota.
Legon pienoishahmoilla on vaihtuvat kasvot ja osat, mutta koko on pysynyt samana: täsmälleen neljän palikan korkuisena.