10 keksintöä jotka helpottivat arkea

Sähköä alettiin hyödyntää ensimmäiseksi liikenteessä, viestinnässä ja teollisuudessa. Sähkökäyttöiset kodinkoneet ovat kuitenkin vaikuttaneet ehkä eniten useimpien ihmisten arkeen. Esittelemme tässä artikkelissa kymmenen korvaamatonta kodinkonetta.

Sähköä alettiin hyödyntää ensimmäiseksi liikenteessä, viestinnässä ja teollisuudessa. Sähkökäyttöiset kodinkoneet ovat kuitenkin vaikuttaneet ehkä eniten useimpien ihmisten arkeen. Esittelemme tässä artikkelissa kymmenen korvaamatonta kodinkonetta.

Getty Images

Pölynimuri

Electrolux sai luvan ottaa mainoskuvia Ruotsin kuninkaan­linnassa vuonna 1913.

© Dagens bild/Tekniska museet

Pölyä vastaan taisteltiin ensin puhaltamalla ja sitten imemällä

Patentoitiin: 1907 i USA
Yleistyi kodeissa: 1940-luvun lopulla

Lukuisat keksijät yrittivät 1800-luvulla kehittää pölyn­imuria, ja tuloksena oli muun muassa laitteita, jotka puhalsivat pölyä pois sen sijaan, että olisivat imeneet sen sisuksiinsa.

Eräässäkin mallissa oli keinutuolin alle asennetut palkeet, ja sen ohjekuvassa perheenisä keinui keinutuolissa ja pumppasi samalla palkeilla ilmaa letkuun, jolla hänen vaimonsa puhalsi villakoiria ympäriinsä.

Vuonna 1901 britti Hubert Cecil Booth esitteli oman pölynimurinsa, jota kuljetettiin hevoskärryillä kadulla ja jonka ­imuletku johdettiin siivottaviin asuntoihin ulkoa ­ikkunan kautta.

Booth paranteli imuriaan, mutta uusikin versio oli suuri­kokoinen ja painoi lähes 20 kiloa. Aidosti käyttö­kelpoisten imurien aikakausi alkoi vuonna 1907, kun ­ruotsalainen August P. E. Seger kehitti ensimmäisen pieni­kokoisen, ­kotitalouksille suunnatun pölynimurin.

­Yhdysvaltalainen Murray Spencer patentoi samana vuonna oman pienikokoisen pölynimurinsa, jonka oikeudet hänen maanmiehensä William Hoover myöhemmin osti.

Seger sai imurilleen patentin vuonna 1910, ja Electrolux alkoi valmistaa sitä myyntiin. Ruotsalainen Electrolux ja yhdysvaltalainen Hoover olivatkin ensimmäiset yhtiöt, jotka valmistivat pölynimureita sarjatuotantona.

Pyykkikone

Vanhoihin käsikäyttöisiin pyykkikoneisiin voitiin lisätä sähkömoottori.

© Getty Images

Pyykkikone keksittiin jo 1700-luvulla

Patentoitiin: 1910 Yhdysvalloissa
Yleistyi kodeissa: 1950-luvulla

Harva nykyihminen muistaa, ­millaista oli pestä pyykkiä hankaamalla vaatteita pyykkilautaa vasten tai keittämällä lakanoita suurissa padoissa.

Ensimmäiset puiset ”pyykkikoneet” valmistettiin jo 1700-luvulla. Vesi kuumennettiin padassa ja kaadettiin pyykkikoneen saaviin, jossa pyykkiä hämmennettiin kampea pyörittämällä.

1800-luvun lopulla kehitettiin uusia ja ­parempia käsikäyttöisiä pyykkikoneita, ja ensimmäinen sähkötoiminen pesukone, skandinaavien ukkosenjumalan ­mukaan nimetty ”Thor” esiteltiin ­Yhdysvalloissa vuonna 1910.

Sähköinen pyykkikone esiteltiin Suomessa vuonna 1948, ja lahtelainen Upo toi markkinoille ensimmäisen pulsaattoripesukoneensa vuonna 1953 ja ­ensimmäisen ­automaattisen pyykkikoneensa vuonna 1970. Pesukoneet yleistyivät vauhdilla, ja vuonna 1971 jo 61 prosentilla suomalaisista kodeista oli sellainen.

Sähköliesi

Uudet sähkö- ja kaasuliedet helpottivat ja nopeuttivat ruuanlaittoa suuresti.

© Getty Images

Hyvästit puuhellalle

Patentoitiin: 1892 Kanadassa
Yleistyi kodeissa: II maailmansodan jälkeen

Kanadalainen keksijä Thomas Ahearn patentoi ­ensimmäisenä ”sähköisen uunin”. Kun hän esitteli keksin­tönsä vuonna 1892 valmistamalla sillä aterian ­ottawa­laisessa hotellissa, Ottawa Journal -sanomalehti uutisoi tapahtumasta: ”Kaikki ruuat oli ensimmäistä kertaa valmistettu sähköllä.”

Vuonna 1897 yhdysvaltalainen William Hadaway ­puolestaan sai ­patentin ”automaattiselle” sähköuunille. Vuonna 1915 markkinoille tuli liesi, jonka lämpötilaa pystyi säätämään, ja 1920-luvulta alkaen säätö­nuppeja oli jo lähes kaikissa liesissä. Siihen asti lämpö­tilaa oli säädetty lähinnä avaamalla ja sulkemalla uuninluukkua.

Sähköliedet yleistyivät aluksi hitaasti, sillä ne olivat kalliita eikä edes kaupungeissa ollut kattavia sähköverkkoja. Lisäksi myynnissä oli monenlaisia pienempiä ruuan lämmittämiseen tarkoitettuja sähkölaitteita, kuten yksittäisiä keittolevyjä ja keittimiä.

Suomeen ensimmäiset sähköliedet tulivat 1930-­luvulla, ja niiden valmistus alkoi täällä vuonna 1937. Varsinaisesti sähköliedet alkoivat yleistyä kaupunki­kodeissa vasta 1950-luvulla, ja maaseudulla puuliesiä käytettiin vielä paljon pitempään.

Sähkölaitteet ­kehittyivät ja yleistyivät 1960-luvulla nopeasti, ja ­vuonna 1973 jo noin 80 prosentissa suomalaisista ­kodeista oli sähköliesi.

Leivänpaahdin

Paahtoleipää aamiaiseksi. Mainoskuva vuodelta 1952.

© Getty Images

Ajastin pelasti paahtoleivät palamiselta

Patentoitiin: 1909 Yhdysvalloissa
Yleistyi kodeissa: 1940-luvun lopulla

Brittiläinen yhtiö Crompton & Co. esitteli ”Eclipse”-leivänpaahtimensa jo vuonna 1893. Se ei kuitenkaan saavuttanut kovin ­laajaa suosiota muun muassa siksi, että kotien sähköverkot olivat vielä varsin suppeita.

Lisäksi siinä oli monia vikoja, kuten ylikuumeneminen sekä se, etteivät sen metalliosat kestäneet kunnolla korkeita lämpötiloja.

Yhdysvaltalainen General Electric ­esitteli Frank Shailorin kehittämän leivänpaahtimen vuonna 1909. Siinä leivät asetettiin lämpövastuksen kahta puolta oleviin metallitelineisiin ja käännettiin välillä käsin.

Vuonna 1919 yhdysvaltalainen Charles Strite kyllästyi palaneeseen paahtoleipään ja ­kehitti ensimmäisen ajastimella varustetun leivänpaahtimen, jossa leivät pomppasivat itsestään ylös.

Tiskikone

Mies tiskaa – tai poseeraa kameralle – 1920-luvulla.

© Imageselect

Seurapiirirouva kehitti tiskikoneen

Patentoitiin: 1886 Yhdysvalloissa
Yleistyi kodeissa: 1960-luvulla

Yhdysvaltalaisen Josephine Cochranen aviomies oli poliitikko ja liikemies, joka järjesti usein kotonaan suuria illalliskutsuja. Kun Josephine huomasi, että keittiöapulaiset käsittelivät hänen 1600-luvulla valmistettuja perintöastioitaan kovakouraisesti, hän alkoi pohtia, voisiko kone hoitaa tiskaamisen nopeammin ja hellemmin.

Kun Cohranen aviomies sitten vähän myöhemmin kuoli, hän rakensi tämän jättämän perinnön turvin puutarhaansa verstaan ja alkoi kehitellä tiskikonetta toden teolla.

Koska Cochranella ei ollut tarvittavaa teknistä osaamista, hän joutui palkkaamaan avukseen käsityöläisiä, joilla oli omat käsityksensä siitä, millainen tiskikoneen piti olla.

Cochrane ei antanut periksi vaan ilmoitti apulaisilleen, ettei näiden kannattanut vaivata päätään sillä, miten hän oli päätynyt ratkaisuunsa.

Pääasia oli se, että hän tiesi tiskikoneensa toimivan. ­Lopulta Cochranen apulaiset suostuivatkin rakentamaan tiskikoneen hänen suunnitelmiensa ­mukaan, ja vuonna 1886 hän sai patentin ensimmäiselle tiskikoneelle, joka pesi astiat harjojen sijasta paineveden avulla.

Cochranen tiskikoneessa oli laseille, lautasille ja aterimille erilliset korit, joita sähkömoottori pyöritti ympäri samalla, kun astioita suihkutettiin lämpimällä saippuavedellä. Cochranen keksintö esiteltiin suurelle yleisölle Chicagossa järjestetyillä tekniikkamessuilla vuonna 1893, joilla se voitti ensimmäisen palkinnon.

Konetta myytiin aluksi etenkin hotelleihin ja ravintoloihin mutta vähitellen myös koteihin. Varhaiset tiskikoneet käyttivät kuitenkin niin paljon vettä, ettei yksityiskotien ­vedenpaine tahtonut riittää niille.

Jääkaappi

William Cullen

© University of Glasgow

Kylmälaitteet pitivät ruuan tuoreena

Patentoitiin: 1922 Ruotsissa
Yleistyi kodeissa: 1950-luvun alussa

Skotlantilainen valistusmies ja ­fyysikko William Cullen rakensi toimivan jääkaapin jo vuonna 1748 ja esitteli sitä Glasgow’n yliopistolla. ­Keksinnön jäähdytysmekanismi perustui etanolin nopeaan kuumentamiseen ja höyrystymiseen.

Prosessi vaati ­kuitenkin valtavat määrät energiaa, ja ensimmäinen käyttökelpoinen jääkaappi esiteltiin vasta vuonna 1834. Se oli kuitenkin yhä suuri ja kömpelö, ja siinä oli suuri kompressori ja moottori, joissa käytettiin myrkyl­lisiä jäähdytys­aineita. Kyseinen jääkaappi aiheuttikin monia onnettomuuksia ja jopa kuolemantapauksia.

Tukholman ­kuninkaallisen teknisen korkeakoulun opiskelijat Baltzar von Platen ja Carl Munters onnistuivat ­vuonna 1918 rakentamaan käyttäjäystävällisen ja markkinointikelpoisen jääkaapin osana opintojaan.

­Heidän jääkaappinsa jäähdytysteho perustui ammoniakin kaasuuntumiseen ja tiivistymiseen taas ­nesteeksi, jolloin se sitoi lämpöä ilmasta.

Electrolux osti von Platenin ja ­Muntersin keksinnön oikeudet, ja siitä tuli myöhemmin yksi maailman johtavista kodin­koneiden valmistajista.

Pakastin

1960-luvulla joihinkin jääkaappeihin ilmestyi pieni pakastelokero.

© IBL

Patentoitiin: 1947 USA:ssa
Yleistyi kodeissa: 1960-luvulta alkaen

Ensimmäisen pakastimen kehitti yhdysvaltalainen General Electric kehittämällä jääkaapeissa aiemmin käytettyä kompressoriperiaatetta. Vuonna 1947 General Electric toi markkinoille ensim­mäisen jääkaappi-
pakastin-yhdistelmän.

Ennen jääkaappien ja pakastimien yleistymistä taloissa oli huoneistokohtaisia kylmäkella­reita tai yhteisiä kylmähuoneita, joista perheet saattoivat vuokrata osan.

Lisäksi monissa asun­noissa oli ulkoseinään rakennettu kylmä­komero, joissa ruuat säilyivät pitempään. Jääkaapit alkoivat yleistyä Suomessa 1950-luvulla ja pakastimet 1970-luvulla.

Magnetron

Mikroaaltouuneja käytettiin ravintoloissa jo vuonna 1958.

© Getty Images

Sota-ajan keksinnöstä tuli 1990-luvun kodinkonehitti

Patentoitiin: 1967 Japanissa
Yleistyi kodeissa: 1990-luvulla

Syyskuussa 1940 Lontoon pommi­tusten ollessa pahimmillaan liittoutu­neiden tutkijat tutkivat kuumeisesti mahdollisuutta tutkata mikroaaltojen avulla matalalla lentäviä viholliskoneita.

Yhdysvaltalainen Percy Spencer kehitti toimivan ratkaisun, ja vuoden 1941 alussa puolustusteollisuus ­tuotti jo kymmenentuhatta ­magne­tronia viikossa. Spencer tuli samalla keksineeksi myös mikro­aaltouunin.

Väitetään, että hän sai idean mikrouuniin huomattuaan, että magnetronin synnyttämä lämpö oli sulattanut hänen taskussaan olleen suklaan. Sodan jälkeen Spencer patentoi mikroaaltouuninsa, joka oli kuitenkin jääkaapin kokoinen ja maksoi henkilöauton verran.

Vuonna 1967 japanilainen Keishi Ogura kehitti kotitalouksille suunnatun mikroaaltouunin. Vei kuitenkin vielä lähes 25 vuotta, ennen kuin mikrouunien hinnat laskivat niin, että uunit alkoivat yleistyä kodeissa.

Vedenkeitin

Peter Hobbs ja Bill Russell keksivät keittimen, jonka virta katkesi, kun vesi alkoi kiehua.

© Getty Images

Vedenkeitin helpotti teenhimoa

Patentoitiin: 1955 Yhdysvalloissa
Yleistyi kodeissa: 1980-luvulla

Jotkut väittävät, että vedenkeitin kehitettiin ­tyydyttämään brittien kyltymätöntä teenhimoa. ­Keittimen tarkkaa syntyajankohtaa ei tiedetä, mutta ilmeisesti ensimmäinen vedenkeitin tuli markkinoille vuonna 1891.

Siinä kuumentamiseen käytetty sähkövastus upotettiin suoraan ­vesiastiaan, jolloin vesi alkoi johtaa sähköä ja kuumeni. Vuonna 1922 myyntiin tuli kiinteällä vastuksella varustettu sähkökeitin. Sillä veden keittäminen kiehuvaksi kesti kuitenkin lähes 12 minuuttia,­ ja ­keittimen kiehuminen kuiviin ­aiheutti vaaratilanteita.

Ongelma ratkesi vuonna 1955, kun Bill Russell ja Peter Hobbs kehittivät ­kannumaisen keittimen, jossa virta ­katkesi automaattisesti, kun vesi alkoi kiehua.

Kahvinkeitin

Kahvikannu ja yhteensopiva suodatinsuppilo.

© Coyau/Private collection

Suodatin helpotti kahvinkeittoa

Patentoitiin: 1965 Saksassa
Yleistyi kodeissa: 1970-luvulla

Ranskalainen apteekkari ­Francois Antoine Descroizilles keksi vuonna 1802 kahvinkeittimen, jossa oli kaksi astiaa ja niiden välissä suodatin.

Ensimmäisen sähköisen kahvinkeittimen kehittäjästä ei ole täyttä varmuutta, mutta vuonna 2015 saksalaisyhtiö Melitta väitti mainoskampanjassaan, että sen vuonna 1965 julkistama keitin oli ensimmäinen lajissaan.

Yhtiön nimi viittaa Melitta Bentziin, joka kehitti kahvin­suodattimen jo vuonna 1908. Hän porasi reikiä kupariastiaan, leikkasi suodattimeksi pyöreän palasen imupaperista, lusikoi suodattimeen ­jauhettua kahvia ja valutti sen läpi kuumaa vettä.