Shutterstock

Astrolabi helpotti elämää

Jo antiikin kreikkalaiset käyttivät astrolabia, ja kuten nykyisiä puhelimia, myös astrolabia kehitettiin jatkuvasti.

Astrolabilla ei sentään voinut soittaa, mutta se oli monikäyttöinen laite, jota käytettiin erilaisiin taivaankappaleisiin liittyviin tarkoituksiin, kuten tähtitieteeseen ja navigaatioon.

Kädessä pidettävään laitteeseen pystyi vaihtamaan kulloisenkin sijainnin mukaista tähtitaivasta kuvaavan kiekon, ja sen avulla käyttäjä pystyi muun muassa määrittämään sen hetkisen sijainnin leveysasteen ja paikallisen kellonajan.

Astrolabilla voitiin

  • määrittää KELLONAIKA auringon suunnan avulla
  • laatia HOROSKOOPPEJA kartoittamalla tähtitaivasta
  • selvittää AURINGON nousun ja laskun ajankohta
  • määrittää kulloisenkin sijainnin LEVEYSPIIRI
  • selvittää TAIVAANKAPPALEIDEN asema taivaalla
  • ottaa tarkka SUUNTA haluttuun maamerkkiin tai kaupunkiin.

Jo muinaisesta Kreikasta on olemassa kuvauksia astrolabia muistuttavasta laitteesta.

Laite nousi erityiseen suosioon 700-luvulla Lähi-idässä, missä arabitieteilijät kehittivät sitä edelleen voidakseen sen avulla muun muassa ajoittaa muslimien päivittäiset viisi rukoushetkeä ja selvittää Mekan suunnan.

Katso, miten astrolabi toimii:

Ajan mittaaminen aloitettiin kohdistamalla viisari aurinkoon.

Shutterstock

Levyt olivat vaihdettavia niin, että ne vastasivat eri paikoissa näkyvää tähtitaivasta.

Shutterstock

Rei’itetty levy vastasi tähtien ja auringon vuotuista kulkua taivaalla.

Shutterstock

Keskiajalla astrolabin käyttö yleistyi Euroopassa.

Varsinkin astrologit hyödynsivät sitä yrittäessään selvittää tähtien avulla esimerkiksi oikean ajan sodanjulistuksiin tai tärkeiden kauppasopimusten solmimiseen.

Astrolabi jäi käytöstä 1600-luvulla, kun ajanmittaukseen ja navigaatioon alettiin käyttää mekaanisia kelloja ja sekstantteja.