Varsijousi on tuhansia vuotta vanha ase, mutta sitä käytetään edelleen.
Varsijousi oli yleinen etenkin keskiajalla, ja se oli pelätty ase, sillä se oli sekä tappavan tarkka että helppo käsitellä.
Aatelisto piti sitä kunniattomana aseena, sillä jopa oppimaton maalainenkin pystyi käyttämään erittäin tappavaa asetta ja surmaamaan sillä ritarin tai kokeneen soturin.
Lue varsijousesta ja sen historiasta tästä artikkelista.
Faktaa varsijousesta
1200–1400-luvuilla varsijousimiehet olivat armeijoiden valiosotilaita, jotka kävivät taisteluun ensimmäisinä. Ase kehittyi ajan mittaan niin tehokkaaksi, että parhaat ampujat pääsivät hallitsijoiden henkivartijoiksi taistelussa.
Varsijousella oli tärkeä rooli Uuden maailman valloituksessa. Hernán Cortésilla oli mukanaan varsijousimiehiä, kun hän vuonna 1521 valloitti Meksikon, ja Francisco Pizarro otti mukaansa vain varsijousimiehiä lähtiessään valtaamaan Perua vuonna 1524.
1500-luvulla kehitettiin varsijousi, jolla saattoi ampua kiviä. Se ei kuitenkaan yleistynyt. Teräskuulia ampuva varsijousi oli sitä vastoin hyvin suosittu 1800-luvulla. Ase painoi noin neljä kiloa, ja sillä ammuttiin jäniksiä ja variksia. Ampuma-aseet syrjäyttivät varsijousen metsästyksessä 1840-luvulla.
Lue myös: Kidutus: Kymmenen menetelmää
Tukki
Tukki oli valmistettu kovasta puusta. Ampuja painoi tukin olkaansa vasten ja käytti hahloa tähtäimenä. Hahlon tuli olla linjassa nuolen kärjen kanssa, jotta nuoli osui maaliinsa.
Varsijousen nuolia
Varsijousen nuolia valmistettiin armeijoiden käyttöön sarjatuotantona, minkä vuoksi niiden rakenteen piti olla yksinkertainen. Nuolessa oli puinen varsi ja rautakärki ja joskus myös sulista tehty "pyrstö", joka vakautti nuolen lentoa.
Nuolet olivat yleensä noin 25 senttimetrin pituisia ja pystyivät läpäisemään haarniskan.
Kaari
Kaari oli yleensä tehty teräksestä, ja se oli hyvin jäykkä. Kaarta ei pystynyt taivuttamaan käsin, vaan se jännitettiin virityskojeella, jota jousimies kantoi vyöllään.
Virittäminen kesti noin minuutin, missä ajassa taitava pitkäjousimies ehti ampua kymmenkunta nuolta.
Jänne
Jänne oli yleensä punottu useista ohuista hamppu- tai pellavanyöreistä, jotka eivät juurikaan venyneet jousta jännitettäessä.
Jänteen kiristyessä jäykkä teräskaari taipui. Vapautuessaan sen lennätti nuolen suurella voimalla jopa 300–400 metrin päähän.
Viritysmekanismi
Viritysmekanismi koostui kammesta, jonka avulla ampuja pystyi taivuttamaan jäykkää kaarta suuremmin ponnistelematta.
Virityslaite kiinnitettiin tukin toiseen päähän, sen koukut kiinnitettiin jänteeseen, ja kaari jännitettiin äärimmilleen kammesta kiertämällä.
Varsijousen historia
399 eaa. - Terrakottasotilailla oli varsijousia
Varsijousen syntyajankohta ei ole tiedossa, mutta sekä muinaiset kreikkalaiset että kiinalaiset ovat jättäneet jälkeensä viitteitä niistä.
Historioitsija Diodoroksen mukaan kreikkalainen soturiyksikkö kehitti vuonna 399 eaa. laitteen, jolla saattoi ampua nuolia.
Myös Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shihuangdin noin 150 vuotta myöhemmin rakennuttaman terrakotta-armeijan sotureilla oli aseinaan kehittyneitä varsijousia.
146 eaa. - Varsijousen sovelluksia
Roomalaiset jatkokehittivät varsijousta omiin tarkoituksiinsa: he rakensivat piirityksiä varten muun muassa jättimäistä varsijousta muistuttavan ballistan, jolla ampumiseen tarvittiin kolme–neljä miestä.
1139 - Kirkon kielto
Roomalaiskatolinen kirkko piti varsijousen nuolten aiheuttamia haavoja jumalattomina.
Niinpä kirkko kielsi varsijouset vuonna 1139. Kielto sai lisäpontta paavi Innocentius III:lta, joka tuomitsi pahaa jälkeä aikaansaavan aseen myöhemmin samalla vuosisadalla.
1199 - Varsijousen nuoli tappoi Leijonamielen
Kirkon kiellosta huolimatta varsijousia käytettiin yleisesti, ja muun muassa Englannin Rikhard Leijonamieli oli innokas ampuja.
Hän käytteli varsijousta muun muassa ristiretkillä, ja kristityt saavuttivat varsijousen avulla voiton esimerkiksi Arsufin taistelussa.
Ironista kyllä, Leijonamieli kuoli varsijousen nuolesta vuonna 1199.
1525 - Tuliaseet yleistyivät
Tuliaseet syrjäyttivät varsijousen vähitellen Euroopassa.
Varsijousia käytettiin kuitenkin yhä esimerkiksi laivoilla tai linnojen ja kaupunkien puolustamiseen piiritystilanteissa, jolloin varsijousen painavuus tai virittämisen hitaus eivät olleet olennaisia haittoja.
1621 - Varsijousi metsästysaseena
Armeijat luopuivat vähitellen varsijousista, mutta niitä käytettiin yhä metsästykseen useimmissa Euroopan maissa.
Canterburyn arkkipiispa George Abbot joutui vuonna 1621 Englannissa rikostutkinnan kohteeksi ammuttuaan vahingossa varsijousella riistanvartijan.
Varsijousi nykyään
Varsijousi on hiljainen ase. Siksi monet armeijan tai poliisin erikoisyksiköt käyttävät sitä yhä esimerkiksi Espanjassa, Yhdysvalloissa, Perussa ja Turkissa.
Kiinan poliisin mukaan ase on ylivertainen pommia kantavan henkilön riisumiseksi aseista ilman riskiä pommin räjähtämisestä.
Metsästys varsijousella
Monissa maissa varsijousi kuuluu aselain piiriin, eli varsijousen omistaminen edellyttää aselupaa.
Niinpä monissa maissa varsijousta pitää säilyttää asekaapissa ja kuljetettaessa se pitää olla laukussa tai laatikossa.
Varsijousella myös metsästetään joissakin maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa varsijousella metsästys on paikoin sallittua, mutta usein vaatimuksena on täysi-ikäisyys ja erikoislupa.
EU:ssa varsijousella metsästäminen on pääosin kielletty. Säännöt kuitenkin vaihtelevat hieman maittain.
Varsijousen käyttöä koskevia sääntöjä
Nykyaikainen varsijousi.
Saksa
Varsijousen omistaminen ei edellytä aselupaa. Metsästäminen varsijousella on laitonta.
Alankomaat
Varsijousella metsästäminen on kielletty eläinsuojelulaissa. Varsijousen omistaminen ei vaadi aselupaa.
Suomi
Metsästys varsijousella on kielletty. Varsijousen omistaminen ei edellytä aselupaa Alle 18-vuotias voi ostaa tai omistaa varsijousen vanhempien luvalla ja valvonnassa.
Tanska
Varsijousen valmistus, maahantuonti ja omistaminen vaativat aseluvan. Metsästäminen varsijousella on kielletty.
Norja
Aselupa vaaditaan. Metsästäminen varsijousella on kielletty.
Ruotsi
Aselupa vaaditaan. Metsästäminen varsijousella on kielletty. Heikkotehoisia varsijousia sekä ilma-aseita myydään täysi-ikäisille tavallisissakin kaupoissa.
Kuinka pitkälle varsijousella voi ampua?
Nykyaikaiset varsijouset ovat kehittyneet merkittävästi vuosien mittaan materiaaliltaan ja muodoltaan.
Parhaiden varsijousien kantama on noin 500 metriä. Se ei tietenkään tarkoita, että ampuja välttämättä osuisi maaliin niin kaukaa.
Useimpien kohdalla tehokas ampumaetäisyys on noin 35–45 metriä.
Lue myös: Historian 10 nöyryyttävintä rangaistusta