Bridgeman/Wikimedia/Jean Froissart
Varsijousi

Varsijousi – 2 400 vuotta taistelukentillä

Keskiajalla varsijousiampujat olivat taisteluissa etujoukossa ja levittivät kauhua vihollisen keskuuteen. Mekaanisen jousen käyttö ei vaatinut vuosien koulutusta eikä suurta voimaa, vaikka sen nuolet pystyivät lävistämään haarniskan tai pudottamaan miehen hevosen selästä satojen metrien päästä.

Varsijousi on tuhansia vuotta vanha ase, mutta sitä käytetään edelleen.

Varsijousi oli yleinen etenkin keskiajalla, ja se oli pelätty ase, sillä se oli sekä tappavan tarkka että helppo käsitellä.

Aatelisto piti sitä kunniattomana aseena, sillä jopa oppimaton maalainenkin pystyi käyttämään erittäin tappavaa asetta ja surmaamaan sillä ritarin tai kokeneen soturin.

Lue varsijousesta ja sen historiasta tästä artikkelista.

Faktaa varsijousesta

1200–1400-luvuilla varsijousimiehet olivat armeijoiden valiosotilaita, jotka kävivät taisteluun ensimmäisinä. Ase kehittyi ajan mittaan niin tehokkaaksi, että parhaat ampujat pääsivät hallitsijoiden henkivartijoiksi taistelussa.

Varsijousella oli tärkeä rooli Uuden maailman valloituksessa. Hernán Cortésilla oli mukanaan varsijousimiehiä, kun hän vuonna 1521 valloitti Meksikon, ja Francisco Pizarro otti mukaansa vain varsijousimiehiä lähtiessään valtaamaan Perua vuonna 1524.

1500-luvulla kehitettiin varsijousi, jolla saattoi ampua kiviä. Se ei kuitenkaan yleistynyt. Teräskuulia ampuva varsijousi oli sitä vastoin hyvin suosittu 1800-luvulla. Ase painoi noin neljä kiloa, ja sillä ammuttiin jäniksiä ja variksia. Ampuma-aseet syrjäyttivät varsijousen metsästyksessä 1840-luvulla.

Lue myös: Kidutus: Kymmenen menetelmää

Tukki

Tukki oli valmistettu kovasta puusta. Ampuja painoi tukin olkaansa vasten ja käytti hahloa tähtäimenä. Hahlon tuli olla linjassa nuolen kärjen kanssa, jotta nuoli osui maaliinsa.

Bridgeman

Varsijousen nuolia

Varsijousen nuolia valmistettiin armeijoiden käyttöön sarjatuotantona, minkä vuoksi niiden rakenteen piti olla yksinkertainen. Nuolessa oli puinen varsi ja rautakärki ja joskus myös sulista tehty "pyrstö", joka vakautti nuolen lentoa.

Nuolet olivat yleensä noin 25 senttimetrin pituisia ja pystyivät läpäisemään haarniskan.

Bridgeman

Kaari

Kaari oli yleensä tehty teräksestä, ja se oli hyvin jäykkä. Kaarta ei pystynyt taivuttamaan käsin, vaan se jännitettiin virityskojeella, jota jousimies kantoi vyöllään.

Virittäminen kesti noin minuutin, missä ajassa taitava pitkäjousimies ehti ampua kymmenkunta nuolta.

Bridgeman

Jänne

Jänne oli yleensä punottu useista ohuista hamppu- tai pellavanyöreistä, jotka eivät juurikaan venyneet jousta jännitettäessä.

Jänteen kiristyessä jäykkä teräskaari taipui. Vapautuessaan sen lennätti nuolen suurella voimalla jopa 300–400 metrin päähän.

Bridgeman

Viritysmekanismi

Viritysmekanismi koostui kammesta, jonka avulla ampuja pystyi taivuttamaan jäykkää kaarta suuremmin ponnistelematta.

Virityslaite kiinnitettiin tukin toiseen päähän, sen koukut kiinnitettiin jänteeseen, ja kaari jännitettiin äärimmilleen kammesta kiertämällä.

Bridgeman

Varsijousen historia

Keisari Qin Shihuangdin mukana haudattu terrakottasoturi
© United Archives/WHA - United Archives/WHA, Germany

399 eaa. - Terrakottasotilailla oli varsijousia

Varsijousen syntyajankohta ei ole tiedossa, mutta sekä muinaiset kreikkalaiset että kiinalaiset ovat jättäneet jälkeensä viitteitä niistä.

Historioitsija Diodoroksen mukaan kreikkalainen soturiyksikkö kehitti vuonna 399 eaa. laitteen, jolla saattoi ampua nuolia.

Myös Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shihuangdin noin 150 vuotta myöhemmin rakennuttaman terrakotta-armeijan sotureilla oli aseinaan kehittyneitä varsijousia.

Ballista, roomalaisten suuri varsijousi
© DK Images

146 eaa. - Varsijousen sovelluksia

Roomalaiset jatkokehittivät varsijousta omiin tarkoituksiinsa: he rakensivat piirityksiä varten muun muassa jättimäistä varsijousta muistuttavan ballistan, jolla ampumiseen tarvittiin kolme–neljä miestä.

Paavi Innocentius III
© https://www.europeana.eu/en/item/2024903/photography_ProvidedCHO_KU_Leuven_9983174700101488

1139 - Kirkon kielto

Roomalaiskatolinen kirkko piti varsijousen nuolten aiheuttamia haavoja jumalattomina.

Niinpä kirkko kielsi varsijouset vuonna 1139. Kielto sai lisäpontta paavi Innocentius III:lta, joka tuomitsi pahaa jälkeä aikaansaavan aseen myöhemmin samalla vuosisadalla.

Rikhard Leijonamieli
© Bridgeman

1199 - Varsijousen nuoli tappoi Leijonamielen

Kirkon kiellosta huolimatta varsijousia käytettiin yleisesti, ja muun muassa Englannin Rikhard Leijonamieli oli innokas ampuja.

Hän käytteli varsijousta muun muassa ristiretkillä, ja kristityt saavuttivat varsijousen avulla voiton esimerkiksi Arsufin taistelussa.

Ironista kyllä, Leijonamieli kuoli varsijousen nuolesta vuonna 1199.

Kivääri 1500-luvulta
© Société des Sciences, Arts, Belles-Lettres et Agriculture (Saint-Quentin) [organisaatio]

1525 - Tuliaseet yleistyivät

Tuliaseet syrjäyttivät varsijousen vähitellen Euroopassa.

Varsijousia käytettiin kuitenkin yhä esimerkiksi laivoilla tai linnojen ja kaupunkien puolustamiseen piiritystilanteissa, jolloin varsijousen painavuus tai virittämisen hitaus eivät olleet olennaisia haittoja.

Varsijousi metsästysaseena
© Polfoto/Topfoto

1621 - Varsijousi metsästysaseena

Armeijat luopuivat vähitellen varsijousista, mutta niitä käytettiin yhä metsästykseen useimmissa Euroopan maissa.

Canterburyn arkkipiispa George Abbot joutui vuonna 1621 Englannissa rikostutkinnan kohteeksi ammuttuaan vahingossa varsijousella riistanvartijan.

Varsijousi nykyään

Varsijousi on hiljainen ase. Siksi monet armeijan tai poliisin erikoisyksiköt käyttävät sitä yhä esimerkiksi Espanjassa, Yhdysvalloissa, Perussa ja Turkissa.

Kiinan poliisin mukaan ase on ylivertainen pommia kantavan henkilön riisumiseksi aseista ilman riskiä pommin räjähtämisestä.

Kiinan poliisi käyttää varsijousia
© Scanpix / afp

Metsästys varsijousella

Monissa maissa varsijousi kuuluu aselain piiriin, eli varsijousen omistaminen edellyttää aselupaa.

Niinpä monissa maissa varsijousta pitää säilyttää asekaapissa ja kuljetettaessa se pitää olla laukussa tai laatikossa.

Varsijousella myös metsästetään joissakin maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa varsijousella metsästys on paikoin sallittua, mutta usein vaatimuksena on täysi-ikäisyys ja erikoislupa.

EU:ssa varsijousella metsästäminen on pääosin kielletty. Säännöt kuitenkin vaihtelevat hieman maittain.

Varsijousen käyttöä koskevia sääntöjä

nykyaikainen varsijousi.

Nykyaikainen varsijousi.

© Shutterstock

Saksa

Varsijousen omistaminen ei edellytä aselupaa. Metsästäminen varsijousella on laitonta.

Alankomaat

Varsijousella metsästäminen on kielletty eläinsuojelulaissa. Varsijousen omistaminen ei vaadi aselupaa.

Suomi

Metsästys varsijousella on kielletty. Varsijousen omistaminen ei edellytä aselupaa Alle 18-vuotias voi ostaa tai omistaa varsijousen vanhempien luvalla ja valvonnassa.

Tanska

Varsijousen valmistus, maahantuonti ja omistaminen vaativat aseluvan. Metsästäminen varsijousella on kielletty.

Norja

Aselupa vaaditaan. Metsästäminen varsijousella on kielletty.

Ruotsi

Aselupa vaaditaan. Metsästäminen varsijousella on kielletty. Heikkotehoisia varsijousia sekä ilma-aseita myydään täysi-ikäisille tavallisissakin kaupoissa.

Kuinka pitkälle varsijousella voi ampua?

Nykyaikaiset varsijouset ovat kehittyneet merkittävästi vuosien mittaan materiaaliltaan ja muodoltaan.

Parhaiden varsijousien kantama on noin 500 metriä. Se ei tietenkään tarkoita, että ampuja välttämättä osuisi maaliin niin kaukaa.

Useimpien kohdalla tehokas ampumaetäisyys on noin 35–45 metriä.

Lue myös: Historian 10 nöyryyttävintä rangaistusta