Bo Niklasson/Bohusläns museum & Wikimedia Commons
Kultakehystetty kuva purjelaivasta ja kuparitykistä

Tuore tutkimus: Ruotsalainen laivatykki saattaa olla Euroopan vanhin

Tykin erityinen osa, joka tutkijoiden hämmästykseksi oli säilynyt merenpohjassa satoja vuosia, salli pienen aseen ajoituksen.

Ruotsalainen vapaa-ajan sukeltaja löysi vuonna 2001 Marstrandin edustalta 20 metrin syvyydestä suppilonmuotoisen esineen, eikä hän pitänyt sitä mitenkään erikoisena.

Hän kuitenkin kiskoi painavan kupariputken pintaan ja ilmoitti lopulta löydöstään Ruotsin viranomaisille.

Pienen tykin tuore tutkimus osoitti, että sukeltaja löysi todennäköisesti Euroopan vanhimman laivatykin.

Säilynyt pohjamaali paljasti tykin iän

Ruotsalainen arkeologiryhmä alkoi tutkia tykkiä, ja he havaitsivat hämmästyksekseen, että [aseen sytyttimen] (https://historianet.fi/tekniikka/aseet/miten-tykki-ladattiin) jäännös oli yhä kiinni piipun takaosassa.

Tämä todisti tutkijoille, että tykki oli laivalla käytössä eikä vain lastina.

Vielä tärkeämpää oli se, että tykissä olevien kangasjäämien ansiosta arkeologit pystyivät myös ajoittamaan löydön radiohiilen avulla.

Analyysi osoitti, että tykki on peräisin vuosien 1285 ja 1399 väliseltä ajalta.

Nämä kaksi tiedonjyvästä tekevät yhdessä tykistä vanhimman Euroopasta tähän mennessä löydetyn laivatykin, mikä syventää tutkijoiden käsitystä myöhäiskeskiajan merenkulusta ja asetekniikasta.

Suppilonmuotoisen tykin keksiminen ajoitetaan yleensä 1600- tai 1700-luvulle, mutta uusi tutkimus paljastaa, että ase oli kehitetty jo ainakin kaksi vuosisataa aikaisemmin.

Tutkijoiden mukaan tämä on osoitus siitä, kuinka tuottoisaa ja vaarallista merenkulku oli 1300-luvun Skandinaviassa.

Hapettunut kuparitykki valkoisella pohjalla

Vajaan puolen metrin mittainen tykki on tuoreen tutkimuksen mukaan vanhin Euroopasta tähän mennessä löydetty laivatykki.

© Bo Niklasson/Bohusläns museum

Varhainen laivatykki oli maanantaikappale

Vajaan puolen metrin pituinen tykki on valettu kuparista.

[Uuden tutkimuksen] (https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00253359.2023.2225311?scroll=top&needAccess=true&role=tab {"target":"_blank"}) tehneiden tutkijoiden mukaan pienestä aseesta paljastui kuitenkin selvästi, että tekniikka oli Euroopassa melko uutta, kun tykki valmistettiin.

Kilpailu Euroopan vanhimmasta laivatykistä

Aseen piipun takaosassa on yhä jäljellä kangasta, johon aseen sytytyslanka oli kääritty. Kangas antoi tutkijoille mahdollisuuden tehdä radiohiiliajoituksen pienelle laivatykille.

© Staffan von Arbin

Kuparin kemialliset tutkimukset osoittavat, että seos koostuu 14 prosenttisesti lyijystä ja hyvin pienestä määrää tinaa. Arkeologien mukaan tykki olisi haljennut nopeasti, jos sitä olisi käytetty usein tai ylipäätään pitkään.

"Tykin valajalla ei selvästikään ollut tarvittavaa tietoa ja ymmärrystä eri kupariseosten ominaisuuksista", sanoi Göteborgin yliopiston meriarkeologi Staffan von Arbin, joka on uuden tutkimuksen johtava tutkija.

Alusta, jossa tykki oli, etsitään edelleen.

Marstrand oli myöhäiskeskiajalla tärkeä kauppapaikka Itämeren ja Länsi-Euroopan välillä, mutta valitettavasti vesialue oli altis haaksirikoille, joten tykkiä kantaneen aluksen paikantaminen voi olla vaikeaa.