Image Select

Mitä olivat ”Stalinin urut”?

”Stalinin uruiksi” kutsuttu BM-13 ampui jopa 16 rakettia yhtä aikaa, sitä oli vaikea paikallistaa ja pelkkä sen ääni aiheutti paniikkia.

Hieman ennen kuin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon vuonna 1941, Stalin antoi käskyn valmistaa suuria määriä ­toisen ­maailmansodan pelätyintä asetta BM-13:a, joka tunnettiin kotimaassaan nimellä ­Katjuša.

BM-13 koostui rivistä kuorma-­autoon kiinnitettyjä raketinlaukaisukiskoja, joilla voitiin laukaista suuri määrä raketteja kerralla ja pommittaa alueita tehokkaammin kuin perinteisellä tykistöllä.

BM-13:a käytettiin ensimmäistä kertaa saksalaisia vastaan 14. heinäkuuta 1941, ja sen rakettien ­korkea, viheltävä ääni tuli vihollisille pian tutuksi.

Sekä aseen ääni että sen ­rinnakkaiset laukaisukiskot ja raketit toivat etäisesti ­mieleen kirkkourut, joten ase sai saksalaisten keskuudessa lisänimen ”Stalinin urut”.

BM-13:n vahvuus oli erityisesti sen ketterä liikuteltavuus. Sillä pystyi suuntaamaan kerralla suuren tuli­voiman laajalle alueelle, ja se saatiin siirrettyä nopeasti uuteen asemaan, ennen kuin vihollinen ehti järjestää vastahyökkäystä.

Raketit oli suun­niteltu jättämään mahdollisimman kapea savujälki, jotta vihollinen ei saisi paikannettua, mistä ne tulivat.

Katjuša BM-13

Aseistus: 16 x 132-mm-M-13-raketti

Kantama: Noin 8,5 km

Valmistusvuosi: 1941

Tuotantomäärä: 10 000

Miehistö: 5-7