Suuri varustelukilpa: Kivenmurikoista atomipommiin
Jokaista kehistysaskelta ihmisen kolme miljoonaa vuotta kestäneessä asevarustelussa on aina seurannut uusi, entistä tehokkaampi ase. Jousi ja nuoli syrjäyttivät kiven, ja ne kehittyivät sittemmin varsijouseksi. Ritarien valtakausi päättyi, kun haarniskat eivät pystyneet pysäyttämään musketinkuulaa.
Toisen maailmansodan jälkeen neuvostovakoojat varastivat atomipommin piirustukset.
Luonto ei ole suonut meille teräviä kynsiä tai hampaita.
Niinpä ihminen on miljoonien vuosien ajan yrittänyt korvata puutteen kehittämällä välineitä, jotka tekevät metsästyksestä ja sotimisesta tehokkaampaa. Jatka lukemista ja tutustu aseiden kehityksen historiaan.
Esihistoriallinen aika: Kivistä jousiin ja nuoliin
Kivenmurikka: 3 miljoonaa vuotta sitten
Kivenmurikat olivat ensimmäisiä aseita. Niitä käytettiin metsästyksessä ja taistelussa sekä lähitaistelu- että heittoaseina. Ihmisen henkiinjääminen on aikojen alusta riippunut pitkälti tähtäys- ja heittokyvystä.
Terävät seipäät: 400 000 vuotta sitten
Vanhimmat löydetyt keihäät ovat yksinkertaisesti vahvoja keppejä, joissa on teroitettu pää. Noin 25 000 vuotta sitten keihäs sai kivisen kärjen. Rautakärjillä keihäät varustettiin noin vuonna 1000 eaa. ja ne olivat sotilaille tärkeä ase aina 1500-luvulle asti.
Jousi ja nuolet: 20 000 vuotta sitten
Jouset ja nuolet mullistivat metsästyksen ja sodankäynnin. Nuoli oli ensimmäinen ”ohjus”, joka tappoi etäältä. Vanhimmat jousi- ja nuolilöydöt ovat Lähi-idästä. Aina 1500-luvulle asti jouset ja nuolet olivat tärkeitä aseita taistelukentillä.
Kivet tehostivat ihmisen metsästys- ja taisteluvalmiuksia.
Vanha aika: Miekasta varsijouseen
Miekka: 2 000 eaa.
Pronssinvalutekniikan kehittymisen myötä pystyttiin valmistamaan miekkoja lyhyiden veitsien lisäksi.
Noin vuonna 1300 eaa. miekkoja alettiin tehdä raudasta, mutta ne eivät olleet juuri pronssisia parempia. Vasta kun teräs keksittiin noin 600 eaa., miekoista saatiin kestävämpiä.
Varsijousi: Noin 400 eaa.
Varsijousi keksittiin todennäköisesti Kaakkois-Aasiassa. Noin 400 eaa. se saapui Kiinaan, ja samoihin aikoihin kreikkalaiset kehittivät suuren varsijousen, gastrapheteksen.
Roomalaiset kehittivät siitä edelleen ballistan. Keskiajan alussa varsijousi yleistyi Länsi-Euroopassa.
Ensimmäiset miekat valmistettiin pronssista.
Keskiaika: Tulesta muskettiin
Kreikkalainen tuli: 650 jaa.
Tarkkaa tietoa tämän bysanttilaisen aseen koostumuksesta ei ole säilynyt. Tuli oli kuitenkin mahdoton sammuttaa ja paloi vedessäkin.
Ruuti: 800-luku
Ruuti keksittiin Kiinassa sattumalta, mutta sen erinomaiset palo-ominaisuudet huomattiin heti.
Vuonna 904 kiinalaiset käyttivät ruutia sodassa tehostamassa palavien nuolten tehoa. Käyttö laajeni myöhemmin räjähtäviin kranaattehin ja katapulteilla ammuttaviin palopommeihin.
Vastapainokatapultti: 1100-luku
Itäisen Välimeren sotapäälliköt ottivat käyttöön vastapainokatapultin, joka oli tehokas hyökkäysase etenkin linnoitusten piirityksissä.
Musketti: Noin vuosi 1500
Musketin keksimisen myötä ritarien valtakausi tuli tiensä päähän: 200 metrin päästä ammuttu musketinkuula lävisti helposti haarniskan.
Ensimmäiset aseet olivat raskaita ja hankalia käyttää. Vielä 1600-luvulla kokeneeltakin sotilaalta saattoi kulua useita minuutteja aseen lataamiseen.
Katapultin vastapaino saattoi painaa 13 tonnia.
1800-luku: Kivääristä konekivääriin
Kivääri: Vuosi 1850
Spiraalin muotoiset rihlat aseen piipussa saivat luodin pyörimään akselinsa ympäri. Pyöriminen viisinkertaisti tarkan osumaetäisyyden.
Yhdysvaltain sisällissodassa jalkaväki pystyi ampumaan lippaallisella takaaladattavalla kiväärillä jopa 16 laukausta minuutissa.
Konekivääri: Vuosi 1883
Ensimmäisen varsinaisen konekiväärin kehitti yhdysvaltalainen Hiram Maxim. Konekiväärin laukauksessa hyödynnetään edellisen laukauksen rekyyliä.
Maxim-konekivääri oli vesijäähdytetty niin, että sillä saattoi ampua 500 laukausta minuutissa ilman ylikuumenemista. Konekivääristä tuli pian Euroopan armeijoiden tärkein käsiase.
Rihlattu piippu saa luodin pyörimään niin, että osumatarkkuus paranee.
1900-luku: Sukellusveneestä atomipommiin
Sukellusvene: 5. syyskuuta 1914
Saksalainen U-21 oli ensimmäinen sukellusvene, joka upotti vihollisaluksen torpedolla ensimmäisessä maailmansodassa.
Muuten sukellusveneet hyökkäsivät pääasiassa liittoutuneiden kauppalaivoja vastaan niiden kuljettaessa huoltotarvikkeita ja lisäjoukkoja Pohjois-Amerikasta Atlantin yli Eurooppaan.
Panssarivaunu: 6. **syyskuuta **1915
Britit testasivat tankin prototyyppiä ”Little Willietä”.
Seuraavana vuonna brittiarmeija käytti ensimmäisenä tankkia taistelussa, mutta heidän oma tykistönsä tuhosi sen. Takkuisesta alusta huolimatta panssarivaunusta tuli merkittävä sotakone.
Ohjus: 13. kesäkuuta 1944
Ensimmäinen itseohjautuva ohjus räjähti Lontoossa. Saksalaisessa V-1-ohjuksessa oli rakettimoottori ja ohjausjärjestelmä, jonka ansiosta se löysi suurkaupunkiin.
Atomipommi: 6. elokuuta 1945
Yhdysvallat pudotti ensimmäisen atomipommin Hiroshimaan. 75 000 ihmistä kuoli ja 90 000 loukkaantui.
Kolme päivää myöhemmin vuorossa oli Nagasaki, minkä jälkeen Japani antautui. Neuvostoliiton ensimmäinen atomipommi valmistui 1949.
Panssarivaunut valtasivat ensimmäisessä maailmansodassa juoksuhaudat ja ratkaisivat siten sodan.
Katso nykyaikaa historian perspektiivistä
Lue koko tarina päivästä, jolloin ydinpommi pudotettiin Hiroshimaan - ja HISTORIA-lehdestä voit lukea lisää aiheista, jotka taustoittavat nykyajan suuvaltapoliittisia konflikteja, kulttuureja ja ilmiöitä ja avaavat uusia perspektiivejä.
Kannattaa hyödyntää HISTORIA-lehden huippuhyvä tarjous, niin saat valmiudet ymmärtää nykypäivää entistä paremmin. Lisäksi saat tilaajalahjan.