Onko nunchakuja käytetty sodassa?

Alkeellinen lyömäase on tehokkain lähitaistelussa eikä sovi erityisen hyvin sotiin.

Alkeellinen lyömäase on tehokkain lähitaistelussa eikä sovi erityisen hyvin sotiin.

Shutterstock

Nunchaku on japanilainen lyömäase, jossa kaksi puukeppiä on yhdistetty ketjulla tai narulla.

Aseen alkuperää ei ole dokumentoitu tarkasti, mutta ilmeisesti se on syntynyt japanilaisella Okinawan saarella maanviljelijöiden käyttämästä varstasta.

Varstalla hakattiin viljaa, jotta jyvät saatiin irrotettua tähkistä.

Erään tarinan mukaan nunchaku syntyi, kun kuningas Sho Hashi oli kieltänyt ja kerännyt pois kaikki aseet Okinawalta 1400-luvulla – niinpä viljelijät tarttuivat työkaluihinsa kapinoidessaan kuningasta vastaan.

Toisen teorian mukaan ­nunchakun taustalla on ­kiina­lainen shaolin-munkkien temppelissään käyttämä changxiaobang-ase.

Siinä oli pitkä ja lyhyt keppi, jotka oli yhdistetty ­toisiinsa ketjulla.

Tämän teorian mukaan nunchakun toi Japaniin ­kiinalainen kenraali Chan Yuan Bin, joka pakeni Oki­nawalle ­vuoden 1640 tienoilla.

Nunchakun käyttö aseena on ­vaikeaa, eikä se ole ollut historian saatossa merkittävä ase sotatantereilla.

Sen kantama on lyhyt, joten se sopii vain lähitaisteluun, mutta se ei pärjää miekoille ja keihäille.

Nunchaku tuli tunnetuksi länsimaissa 1960-luvulla, kun kungfu-tähti Bruce Lee käytti sitä paljon elokuvissaan.

Siitä tuli niin suosittu ja sillä aiheutettiin niin paljon vahinkoa, että monissa maissa se kiellettiin julkisilla paikoilla 1970-­luvulla.

Nunchaku on edelleen laiton monin paikoin, kuten useimmissa EU:n jäsenvaltioissa.