Kaikesta päätellen ensimmäiset nykyihmiset kehittivät Afrikassa jousen ja nuolen metsästysvälineiksi. Luusta ja kivestä tehtyjä nuolenkärkiä on löydetty Etelä-Afrikassa luolasta, jonne ihmiset ovat hakeutuneet suojaan jo 71 000 vuotta sitten.
Ei tiedetä, milloin jousen käyttö levisi Afrikasta laajemmalle. Sri Lankan sademetsästä tunnetaan kuitenkin 130 nuolenkärjen jäännökset, jotka ovat noin 48 000 vuotta vanhoja. Ne on tehty apinoiden luista, ja niitä on ehkä käytetty esimerkiksi apinoiden tai oravien metsästykseen.
Eurooppaan jousen käyttö levisi vasta paljon myöhemmin – mahdollisesti noin 20 000 vuotta sitten. Ainakin arkeologiseen aineistoon alkaa ilmaantua piikivestä valmistettuja nuolenkärkiä vasta sen jälkeen.
Ramesses II ampui jousella heettiläisiä Kadeshin taistelussa 1274 eaa.
Farao soti jousella ja nuolella
Jousta käytettiin aluksi pääasiassa metsästykseen, mutta noin 10 000 vuotta sitten sitä alettiin hyödyntää järjestelmällisemmin sodankäynnissä. Jotkin ensimmäisistä hyvin dokumentoiduista esimerkeistä jousen käytöstä taistelukentällä ovat peräisin muinaisesta Egyptistä, missä seinämaalauksissa ja kirjallisissa lähteissä kerrotaan muun muassa farao Ramesses II:n olleen innokas jousiampuja.
Vuoden 1500 eaa. tienoilla kehitettiin komposiittijousi, jolla voitiin ampua pidemmälle ja tarkemmin kuin aiemmilla jousityypeillä. Jousilla vuodatettiin verta Euroopan taistelukentillä pitkälle 1600-luvulle asti, minkä jälkeen ruuti ja tuliaseet syrjäyttivät ne.