Mihin Paksu-Bertta pystyi?

Paksu-Bertta oli saksalaisjoukkojen lempinimi tehokkaalle haupitsille, joka teki selvää jälkeä belgialaisten puolustusrakennelmista kesällä 1914.

Paksu-Bertta oli saksalaisjoukkojen lempinimi tehokkaalle haupitsille, joka teki selvää jälkeä belgialaisten puolustusrakennelmista kesällä 1914.

Raskaita tykkejä kutsuttiin Paksu-Bertoiksi

Ensimmäisessä maailmansodassa britit ja ranskalaiset kutsuivat kaikkia saksalaisten raskaita tykkejä Paksu-Bertoiksi. Saksalaiset itse viittasivat nimellä terästykkityyppiin, joka oli käytössä vuodesta 1914 saakka.

Paksu-Bertta oli erittäin tehokas

Paksu-Bertta oli poikkeuksellisen tehokas haupitsi. Se ampui kranaatit korkealle ilmaan, jolloin ne putosivat maaliinsa lähes kohtisuoraan alaspäin.

Tykkiä kutsuttiin virallisissa yhteyksissä ”lyhyeksi laivastotykiksi” ilmeisesti siksi, että ei haluttu paljastaa sen sopivan betonibunkkerien tuhoamiseen.

Nimi viittasi tykin muotoon

Sotilaat keksivät liikanimen tykkiä valmistaneen Kruppin teräskonsernin omistajan Bertha Kruppin mukaan. Paksu-etuliite viittasi tykin kokoon eikä suinkaan hoikan rouva Kruppin vyötärönympärykseen.

Jättihaupitsi oli saksalaisten muurinmurtaja

Belgian betonilinnakkeet kestivät saksalaisten iskun vuonna 1914 mutta eivät Paksu-Berttaa. Liègessä yksi ainoa kranaatti tappoi 550 miestä.