Miekka on todennäköisesti peräisin vuodelta 1300-luvulta eaa. Se on löytönä erittäin harvinainen muun muassa siksi, että se on säilynyt niin ja siksi, että se löydettiin alkuperäiseltä paikaltaan haudasta.
Suurin osa uurnakenttäkulttuurin hautakummuista tuhoutui 1800-luvulla kovakouraisten arkeologien kaivauksissa.
Valmistettu poikkeuksellisella tavalla
Pronssimiekka oli yksi hauta-anneista, jotka vainaja oli saanut mukaansa tuonpuoleiseen 3 000 vuotta sitten.
Sen kahdeksankulmainen kahva on valettu suoraan kiinni terään, mikä on erittäin harvinaista.
Tutkijat tuntevat vain kaksi aluetta, joilla valmistettiin vastaavia kahdeksankulmaisella kahvalla varustettuja miekkoja – toinen niistä on Etelä-Saksassa ja toinen Pohjois-Saksasta Tanskaan ulottuvalla alueella. Tutkimusten perusteella pohjoisessa tehdyt miekat olivat jäljennöksiä tai ne oli valmistettu eteläisten miekkojen mallin mukaan – kenties etelästä tulleiden seppien pajoissa.
”Miekkaa ja hautaa on tutkittava vielä lisää, jotta arkeologimme voivat luokitella löydön tarkemmin”, Pfeil toteaa. Koska miekassa ei näy käytön jälkiä, se oli luultavasti vallan symboli.
Esineistön lisäksi arkeologit löysivät haudasta kolmen henkilön luurangot. Ne kuuluivat aikuiselle miehelle ja naiselle sekä nuorelle, jonka sukupuolta ei ole vielä määritetty.