Kaupunkisota Berliini pommitukset

Viisi syytä siihen, että kaupunkisotaa kavahdetaan

1900-luvun aikana kaupungeissa on käyty raakoja taisteluja. Ihmispaljous, kapeat kadut ja piilopaikkojen runsaus sekä siviilien puolustustahto tekevät kaupunkisodankäynnistä verisen.

1900-luvun aikana kaupungeissa on käyty raakoja taisteluja. Ihmispaljous, kapeat kadut ja piilopaikkojen runsaus sekä siviilien puolustustahto tekevät kaupunkisodankäynnistä verisen.

Berliner Verlag/Picture Alliance/Ritzau Scanpix

Kaupunkien hallinnalla on sodassa strategista ja symbolista merkitystä. Kaupunkisota muuttuu kuitenkin nopeasti hyökkääjälle painajaismaiseksi.

Tuntematon kaupunki väijytyksineen ja ansoineen aiheuttaa viholliselle suuria tappioita. Vastustajia eivät ole vain puolustajien sotilaat, vaan myös siviiliväestö ryhtyy taisteluun elämänsä, kotiensa ja perheidensä puolesta.

Pommitukset ja muut iskut siviilien kimppuun herättävät kansainvälisesti kielteistä huomiota. Esimerkiksi YK tai puolustusliitto Nato, jonka kanssa harva maa haluaa epäsopuun, voivat rangaista siviilien kaltoinkohtelusta.

SIVIILIVASTARINTA

Varsova 1944, kansannousu, partisaanisota

Varsovan vanhankaupungin muurilla oleva patsas muistuttaa kansannousussa 1944 taistelleista lapsista.

© Shutterstock

Siviilit puolustivat Varsovaa 63 päivää

Kun puna-armeija elokuussa 1944 lähestyi Varsovaa, kaupungin vastarintajoukot nousivat natsimiehittäjiä vastaan.

Puolalaiset halusivat vapauttaa kaupungin ennen neuvostojoukkojen saapumista. He rakensivat barrikadeja ja taistelivat ampuma-asein ja polttopulloin.

Vastarinta yllätti natsit, mutta kun he tajusivat, ettei puna-armeija aikonut puuttua asiaan, he iskivät täysillä.

Saksa sai Varsovan hallintaansa vasta 63 päivän jälkeen ja menetti noin 15 000 sotilasta. Puolalaisia kaatui yli 150 000.

KAUPUNKIMAASTO

Berliini 1945, taisteluvaunu, kaupunkisota

Maahan kaivetut taisteluvaunut puolustivat Berliinille strategisesti tärkeitä teitä ja risteyksiä.

© Imageselect

Berliini muuttui kuoleman linnoitukseksi

Kun puna-armeija 25. huhtikuuta 1945 murtautui Berliiniin, sitä puolusti armeijan irvikuva, joka koostui 45 000 nääntyneestä sotilaasta, Hitlerjugend-pojista ja Volksturmin ikämiehistä.

Puolustajat osasivat kuitenkin käyttää kaupunkia hyväkseen. Rauniot toimivat linnoituksina, ja Hitlerjugendin nuoret houkuttelivat neuvostotankkeja kapeille kaduille räjäytettäväksi panssarikranaateilla.

Taistelut maksoivat puna-armeijalle lähes 2 000 panssarivaunua ja jopa 100 000 sotilasta.

SOLUTTAUTUMINEN

Huế, Tet-offensiivi, Vietnamin sota

Pommitukset tuhosivat suuret osat entistä pääkaupunkia Huếa.

© USMC Archives

Partisaanit piiloutuivat väkijoukkoihin

Pohjoisvietnamilaiset joukot tekivät tammikuussa 1968 Tet-offensiivin Yhdysvaltojen tukeman Etelä-Vietnamin useisiin kaupunkeihin ja sotilaskohteisiin.

Taistelu historiallisesti arvokkaasta Huến kaupungista kesti yli kuukauden, ja se oli yhdysvaltalaisille sodan pisin ja verisin.

Hyökkääjät piiloutuivat kaupungin temppeleihin tai väkijoukkoihin. Taisteluissa menehtyi yli 600 yhdysvaltalaista ja etelävietnamilaista sotilasta sekä noin 6 000 siviiliä.

Tapahtumat saivat yhdysvaltalaiset kääntymään sotaa vastaan.

EPÄLOJAALIUS

Kabul, Neuvosto-Afganistan, liittoumat

Kun Neuvostoliitto valtasi Kabulin, Afganistanin epäluotettava armeija riisuttiin aseista.

© Michel Lipchitz/AP/Ritzau Scanpix

Salamurhat ja väijytykset vaanivat Kabulin kaduilla

Joulukuussa 1979 neuvostojoukot miehittivät nopeasti Afganistanin. Se ei kuitenkaan merkinnyt niille voittoa.

Uusi Neuvostoliiton tukema hallinto ei uskaltanut luottaa omiin joukkoihinsa, ja neuvostosotilaat joutuivat huolehtimaan partioinnista pääkaupungin Kabulin kaduilla.

Tiheästi asutussa kaupungissa sotilaat joutuivat usein väijytyksiin, ja uuden hallinnon johtoa salamurhattiin.

Muutaman viikon kuluttua neuvostojoukot siirsivät partiointivastuun afgaaniyksiköille, jotka helposti vaihtoivat puolta.

KANSAINVÄLINEN MIELIPIDE

Radovan Karadžić, sotarikokset, Haag

Serbijohtaja Radovan Karadžić tuomittiin vuonna 2016 sotarikoksista 40 vuodeksi vankeuteen.

© UN International Criminal Tribunal for the former Yugoslavia

Verinen piiritys herätti maailman vihan

Kun Bosnian serbijoukot vuosina 1992–1996 piirittivät Sarajevon suurkaupunkia Bosnian sodan aikana, he kuvittelivat tarkoituksen pyhittävän keinot.

He pommittivat kaupunkia ympäröiviltä kukkuloilta kranaateilla, ja tarkka-ampujat tekivät Sarajevon asukkaiden elämästä painajaista.

Muun muassa elokuussa 1995 kuoli 43 siviiliä, kun serbit ampuivat kranaatteja kaupungin torille.

Isku herätti niin suurta vihaa länsimaissa, että Nato hyökkäsi serbien asemiin ja pakotti serbit luopumaan raskaista aseistaan.