Valokuvaaja Ronald Haeberle otti tämän kuvan sotilaista matkalla My Laihin.

Mikä oli My Lain verilöyly?

Kuinka suuri merkitys My Lain verilöylyllä oli Vietnamin sodan kululle?

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

My Lain uhrien joukossa naisia ja lapsia

My Lain verilöyly oli vietnamilaisten siviilien joukkomurha Vietnamin sodan aikana vuonna 1968. Se oli vain yksi monista Vietnamin sodassa tehdyistä sotarikoksista, mutta siitä julkaistut kuvat tekivät siitä kaikkialla tunnetun.

Noin sata yhdysvaltalaissotilasta hyökkäsi 16. maaliskuuta 1968 My Laiksi kutsuttuun kylään. Asukkaita oli aiemmin kehotettu lähtemään kylästä, joten Yhdysvaltojen armeija piti kaikkia sinne jääneitä Vietkong-sissiliikkeen jäseninä tai tukijoina. Sotilaat kokosivat yhteen kylästä löytyneet ihmiset, joista suurin osa oli naisia, lapsia ja vanhuksia. Silminnäkijöiden mukaan osa yhdysvaltalaissotilaista alkoi ampua kyläläisiä, ja muut seurasivat pian perässä.

Sotakuvaaja dokumentoi joukkomurhan

Ensimmäisen virallisen raportin mukaan My Laissa sai surmansa 128 Vietkongin sissiä ja 22 siviiliä. Huhut siviilien joukkomurhasta kuitenkin levisivät ja kantautuivat myös Yhdysvaltoihin.

Eräs yhdysvaltalaiskersantti väitti vuonna 1970, että My Lain kaltaisia joukkomurhia tapahtui kuukausittain vuosina 1968–1969. Juuri tämä verilöyly kuitenkin tuli tunnetuksi, kun ruumiista otetut kuvat päätyivät julkisuuteen. Kuvia käytettiin sodan vastaisissa kampanjoissa Yhdysvalloissa.

Armeija yritti painaa asian villaisella

Yhdysvaltalaiskenraalit painostettiin lopulta myöntämään joukkomurha.

Sotilaat tappoivat kyläläisiä

16. maaliskuuta 1968
Sata sotilasta hyökkäsi My Laihin ja surmasi siellä 350–500 ihmistä.

Huhut alkoivat levitä

13. joulukuuta 1968
Myöhemmin kenraaliksi ja Yhdysvaltojen ulkoministeriksi edennyt Colin Powell käynnisti pinnallisen tutkinnan, jonka tulos oli, ettei verilöylyä tapahtunut.

Todistaja kirjoitti poliitikoille

Maaliskuu 1969
Eräs sotilas kirjoitti 30:lle kongressin jäsenelle verilöylystä. Useimmat jättivät kirjeen huomioimatta.

Lehdistö tarttui tarinaan

12. marraskuuta 1969
Eräs toimittaja alkoi tutkia asiaa ja raportoi siitä lehdille.

Armeija tutki asiaa uudelleen

24. marraskuuta 1969
Lehtijutut pakottivat armeijan aloittamaan uuden tutkinnan. Tällä kertaa myönnettiin 175–200 siviilin murha, ja myöhemmin uhrien määräksi ilmoitettiin 347.

Oikeuskäsittely alkoi

17. marraskuuta 1970
26:ta sotilasta syytettiin verilöylystä tai totuuden salaamisesta.

Tuomio

29. maaliskuuta 1971
Joukkomurhasta tuomittiin vain yksi mies, luutnantti William Calley.

Teolle etsittiin syntipukki

Luutnantti Wiliam Calley ei ymmärtänyt, mistä häntä syytettiin, sillä hän katsoi vain noudattaneensa käskyä:

"Sain käskyn hyökätä ja tuhota vihollinen. Se oli tehtäväni." Calley tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Yhden miehen joutuminen syntipukiksi herätti yleistä suuttumusta, ja presidentti Nixon armahti hänet kolmen vuoden kuluttua.

Ehkä sinua kiinnostaa...