Vesi voitti mongolit
Kylmyys, sade ja tulvat ajoivat mongolit pakosalle ja pelastivat Euroopan Kultaisen ordan voittamattomilta ratsusotilailta vuonna 1242. Tätä mieltä on Princetonin professorin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä.
Mongolit rymistelivät Eurooppaan vuonna 1241 Tšingis-kaanin pojanpojan Batu-kaanin (1207–1255) johdolla. Kavioiden nostattama pöly laskeutui kuitenkin nopeasti, kun sotajoukot jumittuivat mutaisille aroille.
Puolan ja Unkarin ratsuväki oli lyöty ja Eurooppa oli valloittajan ulottuvilla, kun mongolit talvella 1242 yhtäkkiä keskeyttivät hyökkäyksensä, vetäytyivät Unkarista ja lähtivät takaisin kohti Venäjää.
Princetonin yliopiston professorin Nicola de Cosmon johtama tutkimusryhmä uskoo nyt löytäneensä syyn voittoisan mongolipäällikön Batu-kaanin äkilliselle vetäytymiselle:
Poikkeuksellisen kylmä sää muutti Keski-Euroopan maaperän onnettomaksi mutavelliksi, jossa pelättyjen mongolijoukkojen oli mahdotonta pärjätä.
Tulvat ja muta nujersivat mongolit
Tutkijat tekivät dendro-klimatologisia analyyseja puiden vuosilustoista, ja ne osoittivat, että vuosi 1242 oli erityisen kylmä ja sateinen Keski-Euroopassa.
Ankarat sääolot, jotka mainitaan myös historiallisissa lähteissä, aiheuttivat Unkarin aroille tulvia, jotka estivät noin 130 000 vahvuisen mongoliarmeijan liikkumisen ja hevosten ruokkimiseen tarvittavan ruohon kasvun.
Tämän vuoksi mongolit luopuivat valloitusaikeistaan ja lähtivät takaisin kohti Venäjän vihreämpiä laitumia.
Sää ei ollut ainoa syy
Aiemmin on arveltu, että Batu-kaani keskeytti hyökkäysretkensä Ögödei-kaanin joulukuussa 1241 tapahtuneen kuoleman johdosta.
Nicola de Cosmon mukaan se selitys ei kuitenkaan yksin riitä. Hän huomauttaa, että Batu-kaani ei palannut mongolien pääkaupunkiin Karakorumiin osallistumaan uuden suurkaanin valintaan.
”Ilmasto ei varmastikaan ollut ainoa syy vetäytymiselle, mutta sen huomiotta jättäminen on sama kuin väittäisi, että Venäjän talvella ei ollut mitään vaikutusta Napoleonin armeijaan”, professori de Cosmo sanoo.