6 syytä nuorison kapinaan

1. Ydinaseiden pelko yhdisti nuorison

Lännen ja Neuvostoliiton väliset suhteet olivat kiristyneet 1960-luvulla äärimmilleen. 

Vastapuolta mustamaalaava propaganda täytti tiedotusvälineet, ja ydin­aseiden kilpavarustelu kävi kiivaana rauta­esiripun molemmin puolin. 

Pelko ydinsodan syttymisestä oli länsimaissa niin suuri, että miljoonat nuoret lähtivät kaduille ­osoittamaan mieltään ydinaseita ja kilpavarustelua vastaan.

2. Protestihenki alkoi USA:sta

Yhdysvaltojen kansalais­oikeusliike oli vuodesta 1955 vaatinut yhtäläisiä kansalaisoikeuksia maan mustille asukkaille. 

Liikkeen ­ työ antoi kipinän yleiselle ­protestihengelle ”järjestelmää” vastaan ja antoi kokonaiselle suku­polvelle esimerkin ­poliittisesta aktivismista. 

Kun kansalaisoikeustaistelija Martin ­Luther King Jr. murhattiin huhtikuussa 1968, poliittinen aktivismi levisi kansalaisoikeutaistelijoiden piiristä nuorisoliikkeeseen. 

3. Opiskelijat vaativat sananvaltaa

Yliopisto-opiskelijoiden määrä oli kasvanut rajusti 1950-luvulta lähtien. 

Seurauksena oli pula opetushenkilökunnasta, riittävän suurista opetustiloista sekä opiskelija-asunnoista. 

Lisäksi monet opiskelijat pitivät yliopistolaitosta vanhanaikaisena ja epädemokraattisena ja nousivat kapinaan ”professorien ylivaltaa” vastaan. 

Opiskelijaliike laajeni, kunnes siihen kuului opiskelijoita 2  000 yli­opistosta eri puolilta maailmaa.

4. Vietnamin sota herätti raivoa

Vietnamin sota oli vuonna 1968 kestänyt jo yli kuusi vuotta, ja se herätti yhä enemmän vastus­tusta. 

Yhdysvalloissa vapaaehtoisesti värväy­tyneiden määrä romahti, ja asevelvollisia piti alkaa ­valita arvalla. 

Euroopassakin sotaa vastustettiin kiivaasti, ja Berliinissä järjestettyyn Vietnamin sodan vastaiseen kongressiin osallistui tuhansia.

5. Ympäristötietoisuus heräsi

Ydinaseiden vastustus laajeni koskemaan myös ydinvoimaa, ja uuden teknologian vaarat saivat ihmiset tietoisiksi maapallon haavoittuvuudesta. 

Kun ihmisten ympäristötietoisuus lisääntyi, eri puolille ­maailmaa syntyi lukemattomia ­luonnonsuojelujärjes­töjä. 

Ympäristöaate yhdisti eri sukupolvet, ja siihen liittyvät kysymykset nousivat esiin jopa Neuvostoliitossa. 

Ympä­ristöstä tuli yksi itäblokin maiden demokratialiikkeen kukivistä, sillä vaikka yhteiskuntajärjestelmää ei ­saanut ­arvos­tella, luonnonsuojelusta sai keskustella.

6. ”Rakkauden kesä” päästi vietit valloilleen

”Minulla on uusi harrastus: luen yhä uudelleen Lady Chatterleyä”, julisti 1960-luvun humoristinen protestilaulaja Tom Lehrer viitaten D. H. Lawrencen eroottiseen – ja siksi aikoinaan kiellettyyn – romaaniin Lady Chatterleyn rakastaja. 

Romaanin eroottisuus herätti 1960-luvulla pahennusta niin Yhdys­valloissa kuin Euroopassakin, ja sitä lukivat etenkin nuoret, joille oli kunnia-asia olla seksuaalisesti vapautuneempia kuin vanhem­pansa.

Seksuaalinen vapautuminen huipentui San ­Franciscossa ­vuoden 1967 kesällä, johon alettiin viitata nimellä ”Summer of Love”. 

Hipit laajensivat tajuntaansa huumeilla ja nauttivat ­musiikista ja vapaasta ­rakkaudesta. He haastoivat perinteiset ­arvot tavalla, joka ­muutti ihmisten asenteita pysyvästi.