Wally McNamee/Contributor/Getty Images

6 syytä nuorison kapinaan

Nuoriso eri puolilla maailmaa lähti 1960-luvun lopulla kaduille peräänkuuluttamaan mittavia ­yhteiskunnallisia ­muutoksia.

© Bygningsstyrelsen

Nuorisoliikehdinnän lapsi: Christiania täyttää 50 vuotta

1. Protestihenki alkoi USA:sta

Yhdysvaltojen kansalais­oikeusliike oli vuodesta 1955 vaatinut yhtäläisiä kansalaisoikeuksia maan mustille asukkaille.

Liikkeen ­ työ antoi kipinän yleiselle ­protestihengelle ”järjestelmää” vastaan ja antoi kokonaiselle suku­polvelle esimerkin ­poliittisesta aktivismista.

Kun kansalaisoikeustaistelija Martin ­Luther King Jr. murhattiin huhtikuussa 1968, poliittinen aktivismi levisi kansalaisoikeutaistelijoiden piiristä nuorisoliikkeeseen.

Yhdysvaltojen lippu (vas.) ja Neuvostoliiton lippu (oik.).

© Shutterstock

2. Ydinaseiden pelko yhdisti nuorison

Lännen ja Neuvostoliiton väliset suhteet olivat kiristyneet 1960-luvulla äärimmilleen.

Vastapuolta mustamaalaava propaganda täytti tiedotusvälineet, ja ydin­aseiden kilpavarustelu kävi kiivaana rauta­esiripun molemmin puolin.

Pelko ydinsodan syttymisestä oli länsimaissa niin suuri, että miljoonat nuoret lähtivät kaduille ­osoittamaan mieltään ydinaseita ja kilpavarustelua vastaan.

3. Opiskelijat vaativat sananvaltaa

Yliopisto-opiskelijoiden määrä oli kasvanut rajusti 1950-luvulta lähtien.

Seurauksena oli pula opetushenkilökunnasta, riittävän suurista opetustiloista sekä opiskelija-asunnoista.

Lisäksi monet opiskelijat pitivät yliopistolaitosta vanhanaikaisena ja epädemokraattisena ja nousivat kapinaan ”professorien ylivaltaa” vastaan.

Opiskelijaliike laajeni, kunnes siihen kuului opiskelijoita 2  000 yli­opistosta eri puolilta maailmaa.

4. Ympäristötietoisuus heräsi

Ydinaseiden vastustus laajeni koskemaan myös ydinvoimaa, ja uuden teknologian vaarat saivat ihmiset tietoisiksi maapallon haavoittuvuudesta.

Kun ihmisten ympäristötietoisuus lisääntyi, eri puolille ­maailmaa syntyi lukemattomia ­luonnonsuojelujärjes­töjä.

Ympäristöaate yhdisti eri sukupolvet, ja siihen liittyvät kysymykset nousivat esiin jopa Neuvostoliitossa.

Ympä­ristöstä tuli yksi itäblokin maiden demokratialiikkeen kukivistä, sillä vaikka yhteiskuntajärjestelmää ei ­saanut ­arvos­tella, luonnonsuojelusta sai keskustella.

Poliittista kantaa osoittavista rintamerkeistä tuli suosittuja.

© Stuart Lutz/Dado/Contributor/Getty Images

5. Vietnamin sota herätti raivoa

Vietnamin sota oli vuonna 1968 kestänyt jo yli kuusi vuotta, ja se herätti yhä enemmän vastus­tusta.

Yhdysvalloissa vapaaehtoisesti värväy­tyneiden määrä romahti, ja asevelvollisia piti alkaa ­valita arvalla.

Euroopassakin sotaa vastustettiin kiivaasti, ja Berliinissä järjestettyyn Vietnamin sodan vastaiseen kongressiin osallistui tuhansia.

6. ”Rakkauden kesä” päästi vietit valloilleen

”Minulla on uusi harrastus: luen yhä uudelleen Lady Chatterleyä”, julisti 1960-luvun humoristinen protestilaulaja Tom Lehrer viitaten D. H. Lawrencen eroottiseen – ja siksi aikoinaan kiellettyyn – romaaniin Lady Chatterleyn rakastaja.

Romaanin eroottisuus herätti 1960-luvulla pahennusta niin Yhdys­valloissa kuin Euroopassakin, ja sitä lukivat etenkin nuoret, joille oli kunnia-asia olla seksuaalisesti vapautuneempia kuin vanhem­pansa.

Seksuaalinen vapautuminen huipentui San ­Franciscossa ­vuoden 1967 kesällä, johon alettiin viitata nimellä ”Summer of Love”.

Hipit laajensivat tajuntaansa huumeilla ja nauttivat ­musiikista ja vapaasta ­rakkaudesta. He haastoivat perinteiset ­arvot tavalla, joka ­muutti ihmisten asenteita pysyvästi.