6 syytä nuorison kapinaan
1. Protestihenki alkoi USA:sta
Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliike oli vuodesta 1955 vaatinut yhtäläisiä kansalaisoikeuksia maan mustille asukkaille.
Liikkeen työ antoi kipinän yleiselle protestihengelle ”järjestelmää” vastaan ja antoi kokonaiselle sukupolvelle esimerkin poliittisesta aktivismista.
Kun kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King Jr. murhattiin huhtikuussa 1968, poliittinen aktivismi levisi kansalaisoikeutaistelijoiden piiristä nuorisoliikkeeseen.
Yhdysvaltojen lippu (vas.) ja Neuvostoliiton lippu (oik.).
2. Ydinaseiden pelko yhdisti nuorison
Lännen ja Neuvostoliiton väliset suhteet olivat kiristyneet 1960-luvulla äärimmilleen.
Vastapuolta mustamaalaava propaganda täytti tiedotusvälineet, ja ydinaseiden kilpavarustelu kävi kiivaana rautaesiripun molemmin puolin.
Pelko ydinsodan syttymisestä oli länsimaissa niin suuri, että miljoonat nuoret lähtivät kaduille osoittamaan mieltään ydinaseita ja kilpavarustelua vastaan.
3. Opiskelijat vaativat sananvaltaa
Yliopisto-opiskelijoiden määrä oli kasvanut rajusti 1950-luvulta lähtien.
Seurauksena oli pula opetushenkilökunnasta, riittävän suurista opetustiloista sekä opiskelija-asunnoista.
Lisäksi monet opiskelijat pitivät yliopistolaitosta vanhanaikaisena ja epädemokraattisena ja nousivat kapinaan ”professorien ylivaltaa” vastaan.
Opiskelijaliike laajeni, kunnes siihen kuului opiskelijoita 2 000 yliopistosta eri puolilta maailmaa.
4. Ympäristötietoisuus heräsi
Ydinaseiden vastustus laajeni koskemaan myös ydinvoimaa, ja uuden teknologian vaarat saivat ihmiset tietoisiksi maapallon haavoittuvuudesta.
Kun ihmisten ympäristötietoisuus lisääntyi, eri puolille maailmaa syntyi lukemattomia luonnonsuojelujärjestöjä.
Ympäristöaate yhdisti eri sukupolvet, ja siihen liittyvät kysymykset nousivat esiin jopa Neuvostoliitossa.
Ympäristöstä tuli yksi itäblokin maiden demokratialiikkeen kukivistä, sillä vaikka yhteiskuntajärjestelmää ei saanut arvostella, luonnonsuojelusta sai keskustella.
Poliittista kantaa osoittavista rintamerkeistä tuli suosittuja.
5. Vietnamin sota herätti raivoa
Vietnamin sota oli vuonna 1968 kestänyt jo yli kuusi vuotta, ja se herätti yhä enemmän vastustusta.
Yhdysvalloissa vapaaehtoisesti värväytyneiden määrä romahti, ja asevelvollisia piti alkaa valita arvalla.
Euroopassakin sotaa vastustettiin kiivaasti, ja Berliinissä järjestettyyn Vietnamin sodan vastaiseen kongressiin osallistui tuhansia.
6. ”Rakkauden kesä” päästi vietit valloilleen
”Minulla on uusi harrastus: luen yhä uudelleen Lady Chatterleyä”, julisti 1960-luvun humoristinen protestilaulaja Tom Lehrer viitaten D. H. Lawrencen eroottiseen – ja siksi aikoinaan kiellettyyn – romaaniin Lady Chatterleyn rakastaja.
Romaanin eroottisuus herätti 1960-luvulla pahennusta niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin, ja sitä lukivat etenkin nuoret, joille oli kunnia-asia olla seksuaalisesti vapautuneempia kuin vanhempansa.
Seksuaalinen vapautuminen huipentui San Franciscossa vuoden 1967 kesällä, johon alettiin viitata nimellä ”Summer of Love”.
Hipit laajensivat tajuntaansa huumeilla ja nauttivat musiikista ja vapaasta rakkaudesta. He haastoivat perinteiset arvot tavalla, joka muutti ihmisten asenteita pysyvästi.
